torstai 15. helmikuuta 2018

Kuntalaiset eivät ymmärrä pakkolunastusta!



Kuntalaiset eivät ymmärrä pakolunastusta!

Pirkkalan Niemenmaan rannan pakkolunastus (Adressi, Rannan lunastus valtuuston päätettäväksi, AL 9.2.2018) on elänyt monet muunnellun totuuden mantrat vuodesta 2013, jolloin kunta kunnanhallituksen suostumuksella aloitti prosessin. Olin tuolloin tuore valtuutettu ja näin jälkikäteen näkee selkeämmin ajankohdan tilanteeseen. Prosessia oli suunniteltu tahoilla jo valtuustokaudella 2009–12, jonka perintönä tuoreella valtuustolla hyväksytettiin 2013 alkukauteen uusittu hallintosääntö, jossa delegoitiin virkamiehelle prosessointi. Poliitikoilla ei kai ollut ollut sisua itsellään aikaisemmin toimia itsensä hyväksymää valtuuston päätöstä vastaan, jossa valtuusto oli kaavaan hyväksynyt ehdon että kaava toteutetaan vain vapaaehtosin maa kaupoin.

Mielipidekirjoitukseni AL 12.2.2018
Asia olisi voitu tuoda perinteiseen tapaa valtuuston käsiteltäväksi, jos asia olisi ollut niin yksinkertainen ja läpinäkyvä eli kunnalla olisi ollut joku oikeutus ja suunnitelma miksi näin tulee toimia. Asiassa tahtotilalliset tahot ymmärsivät, että valtuuston tekemä päätös on kuntalaisia kohtaan sopimus. Virkamiehen selän taakse piiloutuminen erilaisia mantroja toistellen tuntui helpommalta tavalta edeltä. Näitä alkuperäisiä ja matkan varrella kuultuja mantroja ei toisteta enää, kun jokaisen prosessin läpimeno vaiheen jälkeen on mantrat osoittautunut osatotuudellisiksi, jolla ei ole ollut mitään todellista merkitystä oikeutukseen toimia.

Olen itse ollut lunastusta vastaan alusta asti – vaikka arvo oli ensimmäisessä esityksessä alle 70.000 euroa – koska Pirkkalan kunnan korkein päättävin elin on hyväksynyt kaavan aikanaan lausekkeella, että maa vaihtaa omistajaa vain vapaaehtoisin kaupoin. Tähän ei missään vaiheessa ole haettu muutosta kunnanvaltuustolta, vaikka valtuutetut ovat ehdottaneet toimia, joilla kunta olisi voinut toimia niin, että kuntalaisille olisi tullut lakisääteinen mahdollisuus olla tietoisia, vaikuttaa ja pahimmassa tapauksessa varautua.

Prosessin tässä vaiheessa maaoikeus on asettanut pakkolunastuksen arvoksi 2.6 M € 350 juoksumetristä Pyhäjärvenrantaa, jota Pirkkalassa on noin 72 km, josta suurin osa on rakentamatonta. Oikeuden määräämä arvo osoittaa viimeistään jokaisen matkanvarrella esitetyn mantran virheelliseksi. Ainoa pakko asiassa on ollut toimia alkuperäisen sopimuksen mukaisesti vapaaehtoisin kaupoin, jonka pitävyyttä Pirkkala on suunnitelmallisesti lähtenyt testaamaan joidenkin tahojen tukemana. Tämä ei ole ollut toimivaa eikä hyväksyttävää lähidemokratiaa. Toimintatapa, jolla tähän on lähdetty, on kuntalaisten luottamusta heikentävää kunnan tekemiä sopimuksia kohtaan.

Kunnilla on monopoli kaavoituksessa alueillaan ja jokaisella kuntalaisella sekä yhteisöllä on laki turvanaan, että asiat hoidetaan oikeuden mukaisesti, perustellusti ja demokraattisilla päätöksillä. Pakkolunastus virkistysreittiä varten alueelle, jonne pääsee autolla ajettavaa hyvä kuntoista hiekkatietä ja josta syntyy kiertoa noin 50 m, ei ole ollut oikeutettua pakkolunastus toimintaa!

Kuntalaisilla on täysi oikeus vaatia kunnanvaltuustoon käsittelyä. Olen allekirjoittanut adressin omaan oikeudenmukaisuus ja demokratian toimivuus käsitykseeni perustuen. Kun lukee vielä adressiin kuntalaisten jättämiä perusteluja ja juteltuani aiemmin torilla sekä arki toiminnassa kuntalaisten kanssa, en ole kohdannut kuin suurta ihmettelyä ja rahojen tuhlausta koskevia kommentteja. Nyt on pilliin vihellyksen aika. Asia tulisi saattaa neuvottelemalla päätökseen, jos ei muuten niin valtuuston tuella. Uskon, että jos kevyen liikenteen virkistysreitille tarvitaan lisää tilaa, niin se järjestynee muutoinkin kuin takapihojen läpi. Joka hetki on mahdollisuus ja oikea hetki sopia – mantroilla päätöstä vain yritetään siirtää hetkeen jossa mantra muuttuu toteamukseen että nyt vain maksetaan.

Niilo Rautionmaa, valtuutettu (Kok), Pirkkala