Mielipide kirjoitukseni Aamulehdessä 19.7.2021
Niilo Rautionmaa
Kunnanvaltuutettu (kok) Pirkkalassa vuodesta 2013. Olen toiminut teknisenlautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, Hyvinvointilautakunnassa varapuheenjohtajana ja Ympäristöterveyden lautakunnan puheenjohtajana. Ympäristöterveys on kuuden kunnan yhteinen Pirteva yli 120.000 asukkaan alue. Valiokunnissa olen toiminut Kestävässä kehityksessä jäsenenä ja Pirkkalan keskustan kehittämisessä varapuheenjohtajana. Minulle tärkeää on demokratia, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.
maanantai 2. elokuuta 2021
Kunnat ei enää hyödy suoraan liikunnan vaikutuksista!
keskiviikko 14. heinäkuuta 2021
Jätelaki tulee muuttaa kierrätyslaiksi
Aamulehti 7.7.2021 Mielipiteissä, Niilo Rautionmaa |
Jätelaki 2021 – Oho, mikä unohtui?
Suomessa tulee uusittu jätelaki voimaan 19.7.2021. Jätelaki on päivitetty vastaamaan EU:n tavoitteita lisätä kierrätystä eli materiaalin hyötykäyttöä uudelleen. Yleisenä tavoitteena on kierrättää selkeästi yli puolet ylijäävästä materiaalista taajama-alueilla vuoteen 2025 mennessä.
Koko maailma kulkee kohti kiertotaloutta ja tämän lain mukaan Suomi varsinkin kunnian himoisempana kuin EU velvoittaa. Me olemme kaikki jo tiedostaneet uusiomateriaalin tärkeyden ja suosimme helposti näitä tuotteita ja valintoja arjessa. Tärkeää on mahdollistaa helposti tämä olemassa oleva katsonta tulevassa.
Asunnot tarvitsevat enemmän ja selkeää tilaa lajitella, yhden lajitteluvaunun menetelmä tiskikaapissa on jo ahdastapa toteutukselle. Lokeroita sekä kaappeja tulee olla enemmän ja tätä tulee ohjata myös olemassa olevaan asuntokantaan toteutettavaksi.
Taajama-alueilla, kuten olemassa olevilla omakotialueilla, kierrätyksen järjestämistä tulee myös ohjata ja helpottaa toteutumaan myös muutoin kuin naapurien vapaaehtoisuus kimpoilla. Kuntien tulee ottaa tässä isompaa ohjausroolia, eikä vain odottaa kimppoja tai siirtää vastuuta omistamilleen jäteyhtiöille. Ihmiset haluavat kierrättää ja mitä helpompaa, niin sen paremmin saadaan tavoitteet aikaiseksi. Tällaisesta tahtotilasta on jätetty aloitteita jo useammassa kunnassa.
Oho – mikä unohtui? No, lain asenne ja henki. Koko sama jäte tulee ajatella uudelleen koska sitä ei enää juuri saa syntyä. Kun lain tavoite on saada reilusti yli puolet ”jätteestä” kierrätettyä uusiomateriaksi niin oikea henki toteutukseen syntyisi lain nimen muutoksella – Kierrätyslaki 2021. Kierrätyslain hengessä, kun muuttaa uusitun lain ajatuksen sopivaksi niin suuntaamme kohti tulevaisuutta oikealla asenteella ja saamme kierrätyksen tapahtumaan.
Niilo Rautionmaa, Pirkkala
Hyväksytty toiminnankehittäjä
keskiviikko 26. toukokuuta 2021
LUONNON JA TALOUDEN TASAPAINO
Verotuksella ohjataan toimimaan kestävän kehityksen suuntaan ja samalla niitä korottamalla Suomen julkista sektoria ollaan vain paisuttamassa.
On aika uusiutumiselle, tasapainoista ja kestävää taloutta ei ole ilman tasapainoista ja kestävää luontoa.
Julkiset budjetit ekologisesti kestävälle tasolle
Näkökulma on helppo, tulevaisuudessa molempien käsien tulee tietää mitä ne aiheuttavat. Politiikka luonnon arvoilla on edennyt siten, että oikealla kädellä hämmennetään lisää varoja ja vasemmalla kädellä käytetään enemmän kuin on olemassa.
Jokainen käytetty euro vaikuttaa luontoon kulutetaan se, miten tahansa, niin yksityisen, yrityksen tai julkisen tahon toimesta. Luontotehoton rahan käyttö asettaa luonnon ja talouden epätasapainoon. Rohkenen sanoa, että suurin huomioimaton luontorasitus synnytetään julkisen sektorin kautta.
Monet ratsastavat päättäjiksi puhumalla luonnosta mutta kasvattavat julkista taloutta surutta palveluiden lisäämiseksi, joissa Pirkkalassa olemme jo Suomen parhaita. Meidän tulee huolehtia tasapainosta ja vähintään jäädyttää verotus nykyiselle tasolle tai saada kehityksellä jopa laskemaan, saadaksemme julkiset budjetit ekologisesti kestäviksi.
Hyvin toimivaa palvelua ei saa juuri paremmaksi pumppaamalla vähän lisää rahaa vuosittain, vaan uudelleen ajattelemalla ja rohkeasti kehittämällä sekä kokeilemalla. Korona on osoittanut meille, miten meillä on erilaisia valmiuksia toimia toisin, kun emme toimi oman navan kautta.
Elämme yli varojemme
Pirkkalassa käytetään laajentumisen ansiosta maa-alueiden myynnistä tulleita varoja käyttötalouteen. Mikä olisi enemmän luonnon väärin käyttöä? Kasvualueiden tulee kyllä suunnitellusti kehittyä, koska tiiviimpi yhteisö pystyy toimimaan ekologisesti taloudellisemmin. Katsontamme lähelle tulee tulevaisuudessa olla laajempi perspektiivi. Laajentumisen tuottoa tulee hyödyntää luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja ekologisten toiminta tapojen mahdollistamiseen arjessamme.
Toimimalla siten että monimuotoinen luonto kasvaa enemmän kuin talous, niin pääsemme tasapainoon tekemällä oikeita ratkaisuja. Kokonaisuuksia ei ratkaista kuntarajojen sisällä, jos tähän lähdettäisiin, niin kasvavassa kunnassa tulisi aloittaa tyhjennys. Ympäristöasioissa tulee lisätä seudullista yhteistyötä. Kokonaisuutta ei ratkaista nurkkapatriotismin asenteella. Yhteistyötä tulee lisätä ja se vaatii yhteisen ymmärryksen ja aidon tahdon toimia realistisesti.
Kunnan olemassa oleva palvelutuotanto tulee inventoida ja samoin tulevat muutokset, uusien kohteiden kehitys tai rakentaminen tulee huomioida aina luonnon tasapainon kautta. Tähän voidaan käyttää tarvittaessa ekologista kompensaatiota. Kun pääsemme ekologisesti kestävään budjettiin niin kaikkea lähiluontoa ei tarvitse tuhota elämiseen.
Realistisesti, vähentäen itsekkyyttä ja ahneutta, tuotamme menestyksen ja turvaamme sen myös lapsillemme.
Niilo Rautionmaa
Hyväksytty toiminnankehittäjä, RKM
Kuntavaaliehdokas, kokoomus
keskiviikko 5. toukokuuta 2021
keskiviikko 24. maaliskuuta 2021
Pirkkala mukaan lain käytäntöön
MAANKÄYTÖN SOPIMUKSET HYÖDYNNETTÄVÄ KASVUKÄYTÄVÄLLÄ
Kirjoitus perustuu ympäristöministeriön julkaisuun Maankäyttömaksut ja kehittämiskorvaukset 2020, Oikeudellinen selvitys maankäyttösopimuksia koskevista käytänteistä.Ympäristöministeriössä (YM) on vireillä maankäytön- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus vuosina 2018- 2022, minkä vuoksi on teetetty tarkastelu maankäyttösopimuksia ja kehittämiskorvauksia koskevista käytänteistä ja arvioitu niiden oikeudellista suhdetta (132/1999) MRL 12 a luvun sääntelyyn.
Pirkkalassa aihe on ajankohtainen, koska kunnan asunto- ja maapoliittinen ohjelma on parasta aikaa valmistelussa tulevaisuutta varten. Tämä tulee kunnanvaltuuston päätettäväksi kevään aikana. Laissa edellytetään, että kunnilla tulee olla maapoliittinen ohjelma muttei määritä sen sisältöä tarkasti. Maapolitiikalla tarkoitetaan kuntien maahankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Tämän vuoksi kunnan ohjelman päivitys on erityisen tärkeässä roolissa poliittisena linjauksena kunnan kehityksen ja rakentamisen ohjaukseen tulevassa.
Vuonna 1999 MRL 12 a asetettiin helpottamaan maankäyttösopimuksia raakamaan kaavoitukseen kunnan, yksityisen tai kolmannen tahon kesken. Käytännössä käyttöala on rajautunut vain asemakaavamuutoksiin ja siten lisä- ja täydennysrakennushankkeisiin.
Selvityksessä ilmenee maankäyttösopimusten määrittelykäytännön olevan vaihtelevaa. Kaavamuutoksen yhteydessä peritään maksuna kunnalle noin 40-60 %:a tontin arvonnoususta. Maksuista on myönnetty alennuksia esimerkiksi täydennysrakentamisen edistämiseksi. Pirkkalassa ei ole tehty kaavoitusta yksityiselle maalle eikä selkeitä maankäyttösopimuksia asemakaavamuutoksiin. Tämä tarkoittaa, että Pirkkalassa on tehty sopimuksia, joista kunnan kaavoitusoikeudesta ei ole sovittu selkeää maksua hyödyn saajalle. Kunta ei ole hyödyntänyt lain antamaa mahdollisuutta ansaita yhdyskuntarakenteen ylläpitäjänä. Selvityksenkin mukaan maksujen kustannusvastaavuus ei ole kovinkaan avointa ja läpinäkyvää.
Pirkkalassa tulee ottaa maankäyttösopimukset tavalliseen keinovalikoimaan hyväksyttynä ja avoimena prosessina kaikille osapuolille. Selvityksessä ehdotetaan, että maksujen tulee olla kustannusvastaavia, läpinäkyviä ja lisätä samalla sopimusosapuolien välistä tasapainoa. Näitä saadaan edistettyä selkeällä maapoliittisen ohjelman sisällöllä käytettäväksi maankäyttösopimuksiin sekä avoimella yhdyskuntarakentamisen kustannustietojen saatavuudella.
Selkeillä pelisäännöillä kehittyvän Pirkkalan joukkoliikenteen kasvukäytävän varrella olevat kiinteistöt ja yhteistyökumppanit tietäisivät toimintamahdollisuudet. Tämä avaisi uusia mahdollisuuksia kunnostaa tai uusia vanhoja kiinteistöjä lisäämällä rakennusoikeutta ja kerrosmääriä täydennysrakentamista varten. Tästä on jo esimerkkejä mm. Loukonlahden alueella. Nämä kasvukäytävät ovat Naistenmatkantien varrella 500 m säteellä, Suupalla, Vähäjärvellä, Kurikassa, Kyöstissä, Pereellä ja Takamaalla. Asia koskettaa isoa määrää kuntalaisia ja siitä saatavat hyödyt, kuten tulovirta, kaikkia kuntalaisia.
Kohtuuhintaista rakentamista ei myöskään voi syntyä ilman tehokasta kaavoitusta ja riittävää tonttitarjontaa. Tästäkin näkökulmasta katsottuna yksityisen maan kaavoittamisen sulkeminen kategorisesti pois keinovalikoimasta kehittämiskorvausta hyödyntämättä on lyhytnäköistä politiikkaa.
Niilo Rautionmaa, toisen kauden
valtuutettu (kok), rakennusmestrari
sunnuntai 14. helmikuuta 2021
Kuntavaalien 2021 teemani, Pirkkala
VAKAATA JA KESTÄVÄÄ TALOUTTA EI OLE
ILMAN VAKAATA JA KESTÄVÄÄ LUONTOA
Pirkkalassa kuntavaalien 2021 teemani ovat:
o Verotaso tulee jäädyttää olemassa olevalle tasolle.
o Investointien tuotot tulee käyttää investointien maksamiseen.
o Kehityksen huomioitava luonto, ekologinen kompensaatio.
Minun teemani - maapallon sininen toimija |
Investointien tuotot kuten kaavoitus ja maanmyynti tulot tulee
käyttää palveluinvestointeihin kuten päiväkotien, koulujen, vanhusten asumisen
ja liikennöintialustojen ylläpitoon ja rakennusvelan maksamiseen. Nykyään tätä
tuloa käytetään paikkaamaan kunnan käyttötalouden menoja.
Mikä olisi enemmän
yli luonnonvarojen elämistä kuin tämä? Kunnan käyttötalousmenot tulee suhteuttaa
käytettävissä olevaan tuloon, joka lasketaan ekologisesti kestäväksi. Kun pääsemme
ekologisesti kestävään budjettiin, kunnan lähiluontoa ei tarvitse tuhota elämiseen.
Kehityksen huomioitava luonto, ekologinen
kompensaatio
Olemassa oleva palvelutarjonta tulee inventoida ja niiden muutokset, uusien kohteiden kehitys tai rakentaminen tulee huomioida aina luonnon tasapainon kautta. Tähän käytetään ekologista kompensaatiota. Pirkkalan tulee kasvavana ja maa-alaisesti pienenä kuntana huomioida ekologinen kompensaatio, jossa kompensaatio voidaan huomioida kuntarajojen ulkopuolella. Luonto on kokonaisuus, joka ei huomioi ihmisten rajoja.
Maapallon sininen ajattelija,
Niilo Rautionmaa, kuntavaaliehdokas Pirkkala (kok)
maanantai 25. tammikuuta 2021
keskiviikko 13. tammikuuta 2021
Pirkkalan mahdollisuus säilyä elinvoimaisena Piirtäjä Mikko Hakala |