torstai 10. huhtikuuta 2014

Järjestelmä, väärä diaknoosi ja sen arvo!

Tilastollinen fakta osoittaa jo pitkältä ajalta miten väestömme ikääntyy ja työssäkäyvien veronmaksu kyky ei riitä vastaamaan tulevaisuuden haasteita sekä työssä käyvien kansalaisten määrä laskee holhouksen lisääntyessä. Kiistaton tosiasia on se että ikäännymme - kaikki - myös kansakuntana.

Toimintamallimme ovat verraten kalliita ja raskaita koska olemme tottuneet elämään lähes jatkuvassa nousukaudessa, jossa hienoja ja osin turhiakin järjestelmiä on voitu kehitellä sekä toteuttaa. Suomalaisen innovatiivisuuden johdosta jo nuijasodista lähtien on meille myös luotu järjestelmä jossa kaikkea toimintaamme ohjaillaan, valvotaan ja holhotaan ihan liikaa virkamiesten ja järjestelmän osalta.

Voisimmeko jo kasvaa kansakuntana niin että järjestelmäkin luottaa siihen että osaamme itse kukin kantaa itsestämme isomman vastuun? Tämä on sellainen ampiaispesään sohaisu että siittä ei uskalleta edes keskustella.

Virkamiehet haluavat kasvattaa koneistoaan ja pitää eduistaan loppuun asti kiinni sekä helpomman elämäntavan kulkijat eivät tietenkään tahdo ottaa vastuuta kun järjestelmä holhoaa. Uskalletaan vielä vaatia lisää kun vastuunsa kantavilla menee heidän mielestään niin paljon paremmin. Tämä juoni ei suoraan vaikuta vastuuseemme kansakuntana ikääntyvistä kansalaisista mutta pidemmällä ajalla kun opimme ja saamme itse kantaa vastuumme suurempana niin varmaan tahdomme ja pystymme myös vanhempana elämään nykyistä itsenäisemmin kuten muistan isovanhempienikin tahtoneen. Tähän tietenkin vaikuttaa myös se että rakennamme tarkoituksen mukaisia asuin mahdollisuuksia itsenäiseen vanhemiseen aivan palveluiden vierelle sekä opitun vastuunkannon myötä toimimme niin että elämme terveempänä.

Tosin tärkeänä muutoksena pitää saada aikaiseksi myös normaalin vanhemisen ja pienen unohtelun hyväksyminen niin että emme enää diaknosoi tätä dementtiaksi ja laita ihmisiä sänkyyn makaamaan. Suomessa on verrattavissa oleviin maihin nähden n.22 kertaa enemmän dementtiapotilaita sängyssä kuin muualla! Lisäksi hoitovuorokausiemme määrä on kymmenkertainen.

Järjestelmässä tulee säilyttää hyvät puolet ja kehittää sitä niin että suurempi vastuu on kansalaisilla itsestään mitä uskon tahdottavankin ja kaikki saa sitä mitä tavoittelevat tekemällä töitä sen eteen. Virkakoneistoa pienennetään kaikissa julkisissa organisaatioissa ja muutetaan enemmän jälkivalvovannaksi joten yksilön vastuu kasvaa - tämä olisi oikeuden mukaisempaa ja mielestäni kansalaisvapauden mukaista.

Sisäilma ongelma?

Rakennusmestarin koulutuksella ja kiinnostuksestani vanhoja rakentamistapoja kohtaan on kuljettanut minut maailmaan jollaista ei uskoisi olevankaan - nykyaikaan ja sen rakennuskulttuuriin! Oletuksena on että kaikilla rakennuksilla ja sen kohteilla on jokin käyttö- ja huoltoikä.

Luottamustoimessani Pirkkalan teknisessälautakunnassa ei oikein tahdo uskoa korviaan kun kerran kuukaudessa raportoidaan uudesta vauriokohteesta ja jo kerran tai kaksi korjatun rakennuksen uusista ongelmista. Lähes aina nämä uutiset koskevat ns homeongelmaa tai uudemmissa rakennuksissa selkeitä vääriä rakennustapoja tai rakennusaineita.

Olen luottamustoimeni aikana koettanut saada selville ja miettiä miksi juuri ns julkisetrakennukset kärsivät enemmän näistä ongelmista. Juuri harvoin kuulee että sisäilmaongelmia olisi muualla. Tarkastelun kohteiksi olen löytänyt tarjouskilpailun puristus laatuun, suunnittelun laatu ja kilpailutus, rakennusvalvonnan laatu ja määrä, käyttäjien käyttö eli käyttöohjeet ja niiden noudattaminen, energian säästöohjelmat ja kampanjat sekä ehkä suurimpana väärinä hälyytyksinä liian kuiva sisäilma!

Kaikessa on mahdollista parantaa varsinkin asenteessa "Ei tämä niin tarkkaa ole kun ei ole omasta kyse!" Tiukassa kilpailu tulanteessa edullisin tarjous ei välttämättä ole se oikea ratkaisu vaikka paperilla ja puheissa saavutetaan riittävä kynnys. Eikö kyseessä ole myyntitilanne joten tarkkuus sen mukaiseksi. Kymmenvuoden takuun kanssa kilpaillaan aikaa vastaan riskillä jotta viivan alle saadaan katetta.

Suunnittelussa on tarjouksessa hyväksytty tarjoushinta ja mitä helpommalla siittä selviää sen paremman hyödyn siittä saa, minimi rima on suhteellisen helppo ylittää kun budjetti muutenkin on halvin tarjous kokonaisuudesta.

Rakennusvalvonta on ehkä helpointa parantaa koska siinä valvojalla on osin henkilökohtainen vastuu mutta vastaa vain suunnitelmien toteuttamisesta. Käyttöjäryhmän käyttökoulutuksessa ja huollossa on varmasti parannettavaa, uudet automaattiset seurantajärjestelmät rakennuksissa auttavat havaitsemaan osan niistä. Huoltajilla on suuri vastuu ja heidän pitäisikin ymmärtää rakenteiden fysiologiaa enemmän kuin mitä perustasolla vaaditaan.

Päästään lempiaiheeseeni eli energiansäästöön ja sisäilmaan. Näillä on Suomessa pilattu monta rakennusta. Energiansäästöohjelma oli kunnille niin tärkeä ohjelma että julkisista rakennuksista suljettiin ilmanvaihto yö ja viikonloppu ajoiksi. Onneksi tähänkin asiaan ollaan jo puututtu ja seurataan suunnittelijan laatimaa käyttöohjetta. Varmasti monissa rakennuksista on sisäilmaongelmana mikrobit ja kaikkialla on aina jotakin mikrobeja sekä väärien rakkennusmateriaalien yhdistelmistä irtoavia kemikaaleja.

Kuitenkin julkisissa rakennuksissa on määräysten mukaiset lämmitykset ja ilmanvaihdot käytön aikana joka aiheuttaa taas hengitysilman kosteuden laskemisen talvella jopa 10-20 %. Ihmiselle hyvä hengitysilma sisältää kosteutta yli 30 % mukava taso liikkuu 33-37% välillä. Tämä ongelma aiheuttaa saman tyyppisiä oireita kuin mikrobit ja kemikaalit eli limakalvojen ärsytystä ja silmien arkuutta ym. oireita. Kuitenkin varmaan 10 % käyttäjistä on herkät limakalvot jonka vuoksi luullaan usein aivan turhaan mikrobi ongelmaa. Tähän haaskataan paljon veronmaksajien rahoja, korjataan väärää asiaa ja tulos ei muutu!

Kaikista ajatuksistani olen tullut johtopäätökseen että terveystarkastaja voisivat aloittaa työtoimensa keskittämisen siihen että rakennuksien hengitysilma ja käyttötarkoitus olisi optimaalista ihmisille kun heillä on aikaa ja vastuuta käydä sulkemassa eläintilojakin jos eläimillä ei ole oikeanlaisia olosuhteita!

Rakennusten elin iän huomioiminen ja rakennusten arvo lähtökohtaisesti pitää laskea ja budjetoida niin että se soveltuu ihmisten käyttöön ja tarkkoitukseen. Se ei ole läheskään aina se halvin ratkaisu ja rakenteiden peruskorjaus alle kymmen vuotta vanhoihin rakenteisiin vahvistaa vain kaavan.

24.8.2014 Lisäytty
Mielestäni vaikka tykkäänkin kehittyneestäkin arkkitehtuurista niin verorahoilla rakennettavien yleishyödyllisten rakennukset tulisi suunnitella arkkitehtoonisesni niin että rakentteellisilla muodoilla turvattaisiin mahdollisimman pitkäikäinen ja terveellinen rakennustapa sekä helppohuoltoisuus. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa harjakattoa ja kunnollisia räystäitä sekä luonnonmateriaaleja kuten kiveä kuluvilla pinnoilla, yksinkertainen on toimivaa!