perjantai 24. huhtikuuta 2020

KORONA, KONKURSSI ja SUOMI


Se tunne kun...
Kun pandemiaan laskeuduttiin helmikuussa 2020 oli huoleni suuri, vielä ennen suurempia rajoituksia kuten Uudenmaan sulkemista tai etäkoulun aloitusta, yrittäjien ja yritysten selviämisestä. Olen itse kokenut ison ja itselleni erittäin rankan konkurssin 2015. Se että työt ja markkinat hiljenevät on tunne, jota ei haluaisi kenellekään yrittäjälle koettavaksi. Tämä on kuitenkin heille vasta stressaava alkuvaihe.

Yritysten tukeminen valtiovallan toimin on positiivinen valonpilkahdus, saattaa auttaa jonkun saamaan laskukasan pois tai maksettua vuokrat, vaikka työntekijät olisivat jo lomautettuina. Tulevaisuus näyttää oliko rahan pumppauksesta tyhjään markkinaan pitkäaikaista hyötyä. Kun markkina pysyy suljettuna niin mitä hyötyä on kerta avustuksesta, jos tilanne on kohta taas edessä? Tärkeää on hallituksen taata toimia tulevaisuuteen millä markkina itsessään alkaa tuottamaan nostetta, kuten rakentamisen ja infran investoinnit.

Konkurssin sattuessa, on yrittäjä mennyttä moneksi vuodeksi, vaikka osaaminen, tieto ja taito on kaikki tallella, varsin vielä erittäin tärkeä kokemus koettuna, eli miltä se tuntuu ja näyttää kun kaikki loppuu. Suomessa laki käsittelee konkurssin niin, että yrittäjän luottotiedot menevät ja monesti vielä haetaan syy konkurssiin sekä riskin ottanut saa tuomion, yleisimmin sakkoja, liiketoimintakieltoa ja ehdollista. Toivottavasti nyt saamasi koronatuen olet käyttänyt verojen maksuun, valtio tulee kärjessä keräämään omansa ja niitä maksat vuosia jälkeen päin.

Toivottavasti olet kehdannut lomauttaa työntekijöitä ajoissa, sinä maksat sen, että heille on palkan maksua, vaikka tuottoa ei olisikaan. Älä maksa itsellesi palkkaa, jos konkurssi on näköpiirissä, saat siitä tuomion, jos yrityksellä on velkaa. Kun mietit millä elätät perheesi niin… siinä sitä ollaan. Kusessa.

Suomessa ja suomalaisessa kulttuurissa konkurssi on luotu asiaksi, jota ei kannata kohdata. Tämän vuoksi osa konkursseista syntyy vielä pahemmaksi kokijalleen, kun monin keinoin yritetään välttää ja viivästyttää selkeää konkurssi tilannetta, että nyt kaikki on vaan loppu. Seuraavaksi omaisuus realisoidaan pilkkahintaan, kun laki näin määrittää. Sitä on tuskallista seurata sivusta. 

On täysin ymmärrettävää, että velvoitteet tulee hoitaa ja järjestää ne parhaan mukaan. Menetämme valtavasti kansallisosaamista lainsäädäntömme kautta. Miettikääpä, miten alansa asiantuntijoita asetetaan sellaiseen tilanteeseen, jossa tulevaisuuden uskoa ei ole, ei ihme, että erilaisia surullisia tarinoita kuulee konkurssin kokeneista. Samassa asetetaan heidän perheensä ja läheisensä täysin eriarvoiseen asemaan monella taholla, saati miten raskas kokemus konkurssi on kotona. Sitä ei osaa kuvailla, yrittäjä on usein syntyjään toivossa elävä ja silti se on vaikea kokea.

Haluan että Suomen käytäntöä ja kulttuuria muutetaan siten, että konkurssin kokeneella on ihmisarvo. Hänen ja yrityksen omaisuus tulee olla realistisempaa. Heillä tulee olla luotto ja käsitys siitä, että sellaisen elämän jatkaminen on mahdollista myös tulevaisuudessa mihin he ovat maassamme tottuneet. Ihmisarvo tuntuu häviävän, kun ei saa edes vuokra-asuntoa. Työttömyyskorvauksen piiriin pääsee, kun pystyy todistamaan, ettei liiketoimintaan enää ole eikä ole omaisuutta, tähän saattaa mennä kuukausia tai jopa vuosia, riippuen loppuneen yritystoiminnan laadusta.

Kun hallitus elää hetkessä tai jopa nyt hieman jälkijunassa on pelko suuresta lamasta vielä suurempi. Kun oikeasti ei ollut varautumissuunnitelmaa on housut nilkoissa huono juosta liikkuvaa junaa kiinni. Nyt hallituksen pitäisi jo näyttää ja toimia suuntaan millä markkinat pidetään liikkeellä ja mistä markkinat saavat kiinni suunnaten toimintansa sitä kohden. Menestyjät ohjaavat tulevaisuutta ja konkurssin edessä koetetaan korjata mennyttä, valtion johtomme on juuri jäänyt matkasta ja voittaja ohjaus puuttuu.



perjantai 10. huhtikuuta 2020

Vastaus mielipidekirjoitukseen AL 5.4.2020

Kiitos vastauksestanne Tampereen apulaispormestarit Jäntti ja Stenhäll. Kolmen ensimmäisen ja kahden viimeisen kappaleen sisällöstä sain riittävän informaation. Poliittisesti on keskusteltu, että Tampere ohjaisi enemmän myös yksityispuolen kaavoitusta, tämä uusi linjausehdotus yllätti rakennuttajat ja rahoittajat, varsin koronalaman kynnyksellä. Hyvä että keskustelu yhteys on olemassa rakentajien kanssa ja toivon, että kompromisseja löytyy. Toteatte myös, että on ”tärkeää pitää asuntojen hinta kohtuullisena mahdollistamalla riittävä tuotanto”. Hyvä, koska tätä Pirkanmaa tarvitsee, työllistäviä vaikutuksia.


maanantai 6. huhtikuuta 2020

Pieni merkintä paperilla, suuri vaikutus rakennusalan työllisyyteen

Pelkästään Tamperella on 200 miljoonan hankkeet peruuntumassa koronan aiheuttaman seisahduksen vuoksi, kun kaava merkintään on ilmaantunut kuin tyhjästä markkinoiden vastainen yleismääräys.
Julkishallinnon tulisi toimia kriisitilanteessa esimerkillisen suoraselkäisesti ja tehokkaasti, talouden kokonaiskuvaa unohtamatta. Jokainen käynnistyvä rakennushanke työllistää ja tuottaa verotuloja.
Uudessa Tampereen asemakaava 8790 ehdotuksessa ilmoitetaan yleismääräys, jossa vaaditaan 30% vähintään 60 m2 asuntoja.
Yleismääräystä ei löydy kaupungin rakennusjärjestyksestä, eikä sellaisesta ole valtuuston päätöstä. Toisin sanoen linjaukset eivät ole rakentajilla tai rakennuttajilla tiedossa ja hankkeiden kehittäminen Tilastokeskuksen ja Tampereen kaupungin julkaisemiin tietoihin perustuen, Tampereen alueen tarve vapaarahoitteisiin kerrostalokolmioihin on enintään n. 10% osuus uusissa rakennushankkeissa.
Tällä hetkellä perheasunnoista on markkinoilla selkeää ylijäämää, jonka puolesta puhuu 2.4.2020 tehty selvitys verkon markkinapaikoilla.
Haastena on koko maamme elvytys koronan aiheuttamassa lamassa. Nyt ei ole aika ideologiselle kaavoitukselle. Kohteita ei aloiteta taantuman alussa varastoon, asunnot ei ole kulutushyödykkeitä, kuten wc-paperi.

Liitteenä vielä vielä kirjoitukseni Aamulehti 5.4.2020




Pieni muutos paperilla, mutta iso muutos rakennusalan työpaikoissa.



Ote tuoreesta Tampereen Tesomalle ehdotetusta kaavan yleismääräyksestä: ”Asuntojen lukumäärästä vähintään 30 % tulee toteuttaa perheasuntoina. Perheasunnolla tarkoitetaan asuntoa, jonka huoneistoala on vähintään 60 m2 ja jossa on vähintään kolme asuinhuonetta. Yksiöitä saa toteuttaa enintään 30 % asuntojen lukumäärästä.”

Ymmärrän määräyksen jalon tavoitteen kasvukuntien kaavoituksessa. Muuttovoitto kunnat haluavat kaavoituksella ohjata tulevaisuuden huoltosuhdetta ja segrekaatiota. Ennemmän perheasuntoja ja vähemmän yhden talouden asuntoja. Jossakin suhteessa tämä on terve tavoite, mutta 30% perheasunto tavoite on ylimitoitettu.

Tampereella noin 75% ihmisistä asuu kerrostaloissa. Tampereen asuntokunnista yli kolmen henkilön asuntokuntia on noin 16%. Nämä tiedot on Tilastokeskukselta vuodelta 2018. Meneekö nämä 30% vaadittuja perheasuntoja kaupaksi ja missä ajassa? Vielä kun otetaan huomioon luhti- ja rivitalojen tuotanto, joka on pääosin perheasuntoja.

Tiedämme kaikki korona-pandemian aiheuttaman taloudellisen vaikeuden maassamme. Massa lomautukset, Suomen suurin kassa YTK käsittelee yli 100.000 lomautusta huhtikuussa kun vuosi taso on tavallisesti 30-40.000. Talouden seisahtuminen on tosiasia.

Rakennusteollisuus työllistää 2-3 henkilöä toisaalle per yksi palkattu työntekijä rakennukselle. Nyt on todella tarkastelun paikka, mitä yhteiskunta odottaa yksityisten investoijien tekevän. Lama on tärkein aika investoida tulevaisuuteen yhteisön myötämielisyydellä, kaavoitus monopoli on kunnilla. Pitkän aika jänteen tavoitteiden ei kannata antaa pilata tämän hetken realiteetteja ja mahdollisuuksia.

Kuntien tulee tarkastaa kaavoitus määräyksensä kaupallisesti toimivaan tuotantoon, dynaamisesti aikamme mahdollisuuteen. Ei voida olettaa, että tässä tilanteessa riskisijoittaja ja rakentaja ottavat vastuulleen tuotantoa, jolle ei ole kaupallista näkymää.

Tarpeen ei ole luopua perheasunnoista, vaan suhteuttaa niiden tarve markkinoihin, sekä tehdä kompromisseja. Tyhjien asuntojen pakkotuotanto kasvattaa muiden asuntojen hintaa sekä nostavat samalla vuokratasoa. Asia koskee kaikkia kasvukuntia.


https://www.aamulehti.fi/a/9d929824-6527-48a2-8e64-12901b777285?c=1522737894164&fbclid=IwAR3Gos9vtkyKPF12Z6Jo_Q2ExgLMAn0IE-lpNPV_8SSZPvCBDnDTqppmQcA