perjantai 31. maaliskuuta 2017

Uuden lukion - Silmun - harjannostajaiset

Sydäntä lämmittää - jokainen koulu mitä Suomeen ja kuntiin tehdään on sijoitus tulevaisuudelle ja nuoriin. Turvallisten seinien ja kattojen lisäksi meidän pitää rohkeasti katsoa maailman kehitystä ja pitää opetuksemme etunojassa glokalisaatiossa.

II krs näkymää - paljon valoa.

Tunnen erityistä lämpöä Silmu rakennusta kohtaa - olen ihastunut tähän rakennukseen ensi näkemästäni piirustuksien kautta. Muistan hetken jolloin Pirkkalan tilapäällikkö Timo Orjala kertoi teknisenlautakunnan tauolla miten hän oli saanut uuden lukion ensimmäiset luonnokset. Muistan Timon ilmeen kun hän kertoi miten oli palauttanut luonnokset saate sanoin - "Meillä Pirkkalassa tulee olla vinokatto ja räystäät." Ensimmäinen luonnos oli siis tasakattoinen. Tuossa hetkessä koin ensikertaa vahvasti sen että valtuutettu voi oikeasti muuttaa asioita jos yhteisö kokee sen tarpeelliseksi. Aloitteen myötä vuodelta 2014 Pirkkalassa päädyttiin minimiriski tapaan rakentaa. Yksinkertaisesti noudatetaan vanhoja perusratkaisuja vinoakattoa, räystäitä ja korkeaa sokkelia. Sisätilojen kulutuspinnoilla suositaan luonnonmateriaaleja.

Silmu on kaunis rakennus! Tänään 31.3.2017 oli harjannostajaiset.



Pirkkala strategian mukaisesti kuluvilla sisäpinnoilla käytetään luonnonmateriaaleja. Klinkkeri lattiat.


Pirkkalan strategian mukaisesti yhteiskunnalliseen käyttöön tulevissa rakennuksissa tulee olla vinokatto, räystää ja korkea sokkeli.




Pirkkala ja Maakuntakaava 2040 - hyväksytty 27.3.2017

Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaava 2040 27.3.2017 pitämässään kokouksessa.

Pirkkala - Maakuntakaava 2040, hyväksytty 27.3.2017
Ensimmäisiä ajatuksia (2.4.2017) vahvistetusta maakuntakaavasta 2040. Ajatuksieni lopussa on suoraa lainausta maakuntakaavan esittelystä maakuntavaltuustolle.

27.3.2017 eli viime maanantaina maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 2040 joka ohjaa koko maakunnan rakentumista. Maakuntakaava ohjaa taas yleiskaavaa ja tämä asemakaavaa. Kunnan hallinnassa on yleiskaava ja asemakaava. Tämä on varmasti tiedossa kaikilla kuntavaaliehdokkailla ja vaaliohjelmien tekijöillä. Paljon mainostettu Puskiaisten oikaisu ei rakennu ilman valtion päätöstä. Tielinjaus on ollut tiedossa pitkään ja päätöksen toteutuksesta tekee valtio. Pirkkalan tulevaisuuden kaavoituksen tulee seurata hyväksyttyä maakuntakaavaa. Siksi kuluneella valtuustokaudella käydyt neuvottelut kaavavalmisteluista ovat olleet erittäin tärkeitä.


Pirkkalan kasvunsuuntaan ei ole mustavalkoista vastausta mutta Pyhäjärvelle päin se ei juuri pääse. Elinvoimaisuus, ihmiset ja luonto huomioiden on kaikkien Pirkkalan mahdollisuuksien ja myös toteutuksen taustayhtälö. Mielestäni Pirkkalan kasvattaminen ei ole itseisarvo. Elinvoimaisuus tarvitsee ehdottomasti enemmän mahdollisuuksia lapsiperheille ja työpaikoille, virkistymistä unohtamatta. Pirkkala onkin yksin puutarhamaisimmista kunnista Suomessa.

Mielestäni Pirkkalan keskusta- ja Naistenmatkanlahden aluetta tulee kehittää ja rakentaa nopeutetulla aikataululla joka onnistuu kaavoitus sopimuksien kautta – näin päästään vapaaehtoisiin maakauppoihin. Samalla elävöitämme kunnan keskustaa ja luomme mahdollisuuksia uusille palveluille sekä kulttuurille. Kunnan tulee tehdä olemassa oleville kaava-alueille kaavamuutoksia myös yksityisille jolloin säästytään lähes joka kerta lisämaan tarpeelta jossakin muualla. Tehostetaan siis vanhoja kaavoja sopivammaksi nykyaikaan. Naistenmatkantien ottaminen kunnan hallintaan on yksi iso osa keskustan ja Pirkkalan pääväylän rakentamisen prosessia. Tämä saataneen järjestykseen kun Jasperintie valmistuu läpiajettavaksi.

Toivion kaava-alueen laajennus on ollut Pirkkalan strategiassa. Tämän laatimisessa tulisi muistaa kunnan puutarhamainen suunnittelu ja aluetta kunnioittava rakentamistapa niin ihmiset kuin luonto huomioiden. Toivioon sopisi hienosti Riitta Kuismasen (KD) aloitteessa mainittu puurakentamisen asuntoalue.

Maakuntakaava on nyt vuoteen 2040 asti laadittu – hieman kaihtaisin sanaa teollisuusalueet. 23 vuodessa ehtii tapahtumaan lähes varmuudella niin suuria muutoksia tuotannon ja kulutuksen järkevöitymisen suhteen. Tämä kehitys puolesta puhuu jo aiemmin mainitsemaani - olemassa olevien alueiden kehittämistä tarpeeseen. Luontaisin kehitysalue on lentokentänalue. Tämä on nyt ollut jo vuosia vajaakäytöllä ja tulee todennäköisimmin myös pysymään käyttötarkoituksessaan. Suunniteltu rautatielinjan oikaisu tukee myös tätä ajatusta. Väestön lisääntyminen talousalueellamme tulee huomioida osaltamme toteutuksessa.

Jos Pirkkalaan tulee valtion toimesta uusi moottoritielinjan oikaisu, niin tien lähialueiden käyttöä tulee tarkastella kun sinne asti päästään. Tienlinjaus on, kuten Maakuntakaavasta 2040 nähdään, luonteva suunta kehitykselle jolloin taas muut alueet säästyvät. Seuraava valtuusto 2017–2020 ja tuskin vielä sen jälkeinen valtuustokausi 2021–2024 ei sinne asti vielä pääse koska tietä ei vielä edes suunnitella – on olemassa vain linjavaraus.

Pirkkalassa on metsää ja luontoa todella paljon. Virkistäytymiseen tulee panostaa enemmän tuomalla reitit paremmin kuntalaisten tietoisuuteen ja lisäämällä levähdyspaikkoja lapsiperheille sekä iäkkäämmille kuntalaisille.




Suora lainaus maakuntakaava esittelystä: (päivitän omaa analyysiä myöhemmin. Mielelläni kuuntelen kommentteja)

"Pirkanmaalla on valmistunut ensimmäinen maakuntakaava, joka ei lähde ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Maankäyttö- ja rakennuslakiin viime vuonna tulleet tarkistukset ovat vahvistaneet tällä tavoin maakuntavaltuuston roolia.
Uutta maakuntakaavaa Pirkanmaalle on laadittu vuodesta 2012 lähtien. Prosessi on ollut avoin, osallistava ja joukkouttamista hyödyntävä. Mukana hanke- ja työryhmissä on ollut satoja toimijoita.
Kaavan valmistelussa on panostettu laajaan vuorovaikutukseen alueen kuntien, naapurimaakuntien, valtion viranomaisten, asukkaiden sekä muiden toimijoiden kanssa. Asukkaita on kuultu sekä kaavan virallisten vaiheiden aikana että keskeisimpien selvitysten yhteydessä.
Maakuntakaava on kokonaiskaava ja se kattaa kaikki yhdyskuntarakenteen osa-alueet.
Kaavatyön aikana on syntynyt uudenaikaisia tapoja käyttää tietoa ja selvityksiä tullaan hyödyntämään Pirkanmaan kunnissa.

Mitä maakuntakaava sisältää:
Lähtökohtana on, että Pirkanmaan väestö kasvaa 120 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä.
Maankäyttö ja liikennejärjestelmä on sovitettu kiinteästi yhteen koko maakunnassa. Sen pohjalta yhdyskuntarakenteen painopistealueina ovat Tampereen ydinkaupunkiseutu ja Helsinki–Hämeenlinna–Tampere -vyöhyke sekä maakunnan vahvat seutukeskukset, jotka ovat alueensa monipuolisia asiointi- ja palvelukeskittymiä. Rakenteen painopiste suuntautuu sisäänpäin eli nykyisen rakenteen täydentämiseen.
  • Joukkoliikenteeseen nojautuva, tiivistyvä kaupunkirakenne sekä tähän liittyvät kokonaan uudenlaiset kaavamerkinnät edistävät kestävän ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen muodostumista.
  • Maakuntakaava sisältää myös uusia avauksia. Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän rajalle sijoittuvat maakuntakaavan pinta-alaltaan suurimmat uudet maankäytön aluevaraukset. Tampereen uudet läntiset väylät (2-kehä, vt 3, läntinen rata), uusi järjestelyratapiha sekä niihin liittyvä maankäyttö täydentävät rakenteellisesti yhteen kuntien taajamien väliin jäävän, nyt vielä pääosin rakentamattoman alueen.
  • Tampere-Pirkkalan lentoaseman saavutettavuuden parantaminen ja lentoaseman kehittäminen (kiitotievaraus) on huomioitu maakuntakaavassa. Raideyhteys ja terminaali on osoitettu lentokentälle.
  • Lakalaiva-Rautaharkon alueelle on osoitettu uusi henkilöliikenteen asema, joka edistää myös Tampereen ja Pirkanmaan vetovoimaisuutta ja liikenteellistä toimivuutta.
  • Maakuntakaavassa esitetyt Tampereen ydinkaupunkiseudun kehittämisvyöhykkeet sekä maakunnan muut kehittämisen kohdealueet kokoavat maakunnan strategiset tavoitteet kartalle.
  • Maakuntakaava sisältää myös vähittäiskaupan mitoituksen. Vähittäiskauppa ohjataan ensisijaisesti keskustoihin, missä palvelut ovat helposti saavutettavissa.
  • Maakuntakaavan uudistumista ja luonnonvarojen huomioimista edustavat uudet ekologisen verkoston tarkastelut sekä ekosysteemipalvelujen analyysit, mitkä näkyvät kartalla luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden alueina. Tämä osio kuuluu maakuntakaavavalmistelussa pioneeritöihin.
  • Pirkanmaalla on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu ja esitetty mm. maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet, kiviaineshuollon varaukset, ampuma- ja moottoriradat.
  • Uutta maakuntakaavassa on myös arkeologisen perinnön ydinalueisiin liittyvä kehittämismerkintä, joka kertoo Pirkanmaan historiallisista kehitysvaiheista.
  • Kaava sisältää vesihuollon perusratkaisut koko maakunnassa."

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Viiden tähden Pirkkala - valtuustosta 27.3.



Valtuuston kokouksessa 27.3.2017 käsiteltiin kunnan Hyvinvointiraportti 2013–2016 ja Henkilöstökertomus 2016. Alkuun oli hieman jopa epävarmaa pidetäänkö edes valtuustonkokousta koska asiaa oli kuulemma niin vähän – kokous kesti lähes kolme ja puolituntia. Normaalisti valtuustot kestävät noin kaksi tuntia. Näin jälkeenpäin katsottuna näyttää asia selkeältä politikoinnilta kun tiedossa taustalla oli ollut että samana päivänä Pirkkalaa kehutaan eri mittareiden huipulla. Onhan se ikävää kuulla oikeita ongelmia kun halutaan vain nauttia ”Pirkkala kuplasta”. Pirkkalalla on mahdollisuudet kehittyä tulevaisuudessa huomattavasti paremmaksi paikaksi asua kaikille kuntalaisille kun aloitetaan tekemään kunnolla töitä ja kuunnellaan enemmän kuntalaisia.

Aikaisempina vuosina olen manannut kun kyseiset raportit ja kertomukset on esitetty tilinpäätönvaltuustossa jolloin niihin käytetty aika on ohjattu lyhyeksi. Nyt oli kerrankin aikaa keskustella kunnan haasteista ja uhkakuvista. Tarinaa riitti kymmeniin puheenvuoroihin. Mikä valtuustoa puhutti? Nuorten työttömyysjaksojen pitkittyminen, lapsiperheiden tuen tarpeen kasvaminen, ehkäisevän lapsiperheiden kotipalvelun perhetyön asiakasmäärien kasvu, lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu, ikävakioitu korkea dementiaindeksi, turvallisuussuunnitelma ja siinä seurattavien indeksien vähyys, nuorten päihteiden ja huumeiden käytön lisääntyminen, koulukiusaaminen ja kiusaaminen vapaa-ajalla, nuorten masentuminen, ympäristömelu (melusaaste), katujen, rakennusten ja puistojen kunto osana turvallisuutta, kaavoituksen merkitys tulevaisuuteen ja viheralueiden riittävyys tulevaisuudessa mm.

Henkilöstökertomuksesta pääosan puheesta aiheutti sairaspoissalojen lisääntyminen ja työtapaturmien ehkäisy sekä hoito.

Pirkkalassa on monien hyvien asioiden lisäksi paljon asioita joihin meidän tulee oikeasti panostaa. Kuinka paljon olette kuulleet puhetta ja kirjoituksia näistä haasteista vai hehkutetaanko Pirkkalassa aina vaan sitä kuinka hyvin menee?

Näiden raporttien käsittelyyn meni lähes kaksi tuntia aikaa mikä on erinomainen suunta kun mietitään miten tärkeistä asioista on kysymys.

Pirkkala, käytännön isot haasteet

Pirkkalassa on käytössä pormestari järjestelmä. Pormestari siis johtaa kuntaa.

1.6.2017 Pirkkalassa tulee voimaan organisaatiomuutos. Pirkkalan poliittinen johtamisorganisaatio muuttuu joten virkamieskoneisto yhteensovitetaan järjestelmään. Molemmat siis muuttuvat.

1.1.2019 astuu voimaan maakuntauudistus jossa sote-sektori siirtyy kunnalta maakunnalle. Tähän muutokseen Pirkkalan tulee aloittaa vahva valmistautuminen.

12.6.2017 uusi pormestari valitaan Pirkkalaan valtuustonkokouksessa jossa uusi valtuusto järjestäytyy. Pormestari valitaan 9.4. pidettyjen kuntavaalien perusteella valittujen valtuutettujen joukosta, valtuutettujen äänestyksellä. 12.6. on erittäin ratkaiseva päivä Pirkkalalle. Pirkkalan ja kuntalaisten parasta ajatellen niin todettakoon että meillä on isoja käytännön haasteita edessä.

Kuntavaalikentällä kuulee nyt paljon lupauksia ja hienoja ajatuksia. Hyvä että meillä on innovatiivisia ehdokkaita. Puheissa tulisi tuoda esille mahdollisuudet miten asiat saadaan konkretisoitua käytäntöön. Tulevien muutoksien haasteista suoriutumiseen meidän tulisi puhua enemmän. Elämää on myös vaalien jälkeen ja uudella pormestarilla sekä valtuutetuilla ei ole aikaa viettää kuherruskuukautta.

Jokaisen ison tai pienen organisaation muutos on haastava. Se vaatii paljon työtä ja energiaa ennen kuin löytyvät yhdessä kuljettavat raiteet. Pormestari astuu tähän alkuhetkeen heti valintansa jälkeen. Ehdokas joka tuntee ihmisiä ympäriltä valmiiksi ja kuntatoiminnan tarpeet, pääsee muutoksen viemisessä nopeammin rattaille ja kuskin paikalle. Lisäksi pitää huomioida poliittisen johtamisjärjestelmän kautta tulevat muutokset kokonaistoimintaan. Lähtö hetki on näiden muutosten myötä erittäin haastava Pirkkalan toimintakyvyn kannalta. Haluamme kaikki pitää Pirkkalan ykköskuntana tulevaisuudessakin.

Yhtäaikaa organisaatio muutosten kanssa pitää aloittaa valmistautuminen kohti maakuntauudistusta. Pormestarin valinnasta on hieman alle 18 kk maakuntauudistuksen alkuun. Tämä ei ole paljoa, hieman jopa huimaa aikataulun nopeus kun katsoo kokonaisuutta. Pirkkalan kannalta reagointi aikaa valmistautumiseen ei juuri ole. Toimeen pitää tarttua heti.

Olen itse ensimmäisen kauden valtuutettu ja nyt tiedän että kuntavaikuttamisen oppimiseen menee aikansa. Nyt kun järjestelmät vielä organisoituvat uudelleen tulee kaikille uuden oppimista. Tämä lisää haastetta.

Pirkkalan kannalta tulevan pormestarimme tulee omata kokemusta kunta-alan tavasta toimia sekä poliittisen vaikuttamisen erimuodoista. Lähtötilanne on kokeneellekin haasteellinen.