Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaava 2040 27.3.2017 pitämässään kokouksessa.
|
Pirkkala - Maakuntakaava 2040, hyväksytty 27.3.2017 |
Ensimmäisiä ajatuksia (2.4.2017) vahvistetusta maakuntakaavasta 2040. Ajatuksieni lopussa on suoraa lainausta maakuntakaavan esittelystä maakuntavaltuustolle.
27.3.2017
eli viime maanantaina maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 2040
joka ohjaa koko maakunnan rakentumista. Maakuntakaava ohjaa taas
yleiskaavaa ja tämä asemakaavaa. Kunnan hallinnassa on yleiskaava ja asemakaava. Tämä on varmasti tiedossa kaikilla kuntavaaliehdokkailla ja
vaaliohjelmien tekijöillä. Paljon mainostettu Puskiaisten oikaisu
ei rakennu ilman valtion päätöstä. Tielinjaus on ollut tiedossa
pitkään ja päätöksen toteutuksesta tekee valtio. Pirkkalan tulevaisuuden
kaavoituksen tulee seurata hyväksyttyä maakuntakaavaa. Siksi kuluneella
valtuustokaudella käydyt neuvottelut kaavavalmisteluista ovat olleet erittäin tärkeitä.
Pirkkalan kasvunsuuntaan ei ole mustavalkoista vastausta
mutta Pyhäjärvelle päin se ei juuri pääse. Elinvoimaisuus, ihmiset ja luonto
huomioiden on kaikkien Pirkkalan mahdollisuuksien ja myös toteutuksen taustayhtälö.
Mielestäni Pirkkalan kasvattaminen ei ole itseisarvo. Elinvoimaisuus tarvitsee
ehdottomasti enemmän mahdollisuuksia lapsiperheille ja työpaikoille,
virkistymistä unohtamatta. Pirkkala onkin yksin puutarhamaisimmista kunnista
Suomessa.
Mielestäni Pirkkalan keskusta- ja Naistenmatkanlahden
aluetta tulee kehittää ja rakentaa nopeutetulla aikataululla joka onnistuu
kaavoitus sopimuksien kautta – näin päästään vapaaehtoisiin maakauppoihin.
Samalla elävöitämme kunnan keskustaa ja luomme mahdollisuuksia uusille palveluille
sekä kulttuurille. Kunnan tulee tehdä olemassa oleville kaava-alueille
kaavamuutoksia myös yksityisille jolloin säästytään lähes joka kerta lisämaan
tarpeelta jossakin muualla. Tehostetaan siis vanhoja kaavoja sopivammaksi
nykyaikaan. Naistenmatkantien ottaminen kunnan hallintaan on yksi iso osa
keskustan ja Pirkkalan pääväylän rakentamisen prosessia. Tämä saataneen
järjestykseen kun Jasperintie valmistuu läpiajettavaksi.
Toivion kaava-alueen laajennus on ollut Pirkkalan
strategiassa. Tämän laatimisessa tulisi muistaa kunnan puutarhamainen
suunnittelu ja aluetta kunnioittava rakentamistapa niin ihmiset kuin luonto
huomioiden. Toivioon sopisi hienosti Riitta Kuismasen (KD) aloitteessa mainittu
puurakentamisen asuntoalue.
Maakuntakaava on nyt vuoteen 2040 asti laadittu – hieman kaihtaisin
sanaa teollisuusalueet. 23 vuodessa ehtii tapahtumaan lähes varmuudella niin
suuria muutoksia tuotannon ja kulutuksen järkevöitymisen suhteen. Tämä kehitys puolesta
puhuu jo aiemmin mainitsemaani - olemassa olevien alueiden kehittämistä
tarpeeseen. Luontaisin kehitysalue on lentokentänalue. Tämä on nyt ollut jo
vuosia vajaakäytöllä ja tulee todennäköisimmin myös pysymään
käyttötarkoituksessaan. Suunniteltu rautatielinjan oikaisu tukee myös tätä
ajatusta. Väestön lisääntyminen talousalueellamme tulee huomioida osaltamme
toteutuksessa.
Jos Pirkkalaan tulee valtion toimesta uusi moottoritielinjan
oikaisu, niin tien lähialueiden käyttöä tulee tarkastella kun sinne asti
päästään. Tienlinjaus on, kuten Maakuntakaavasta 2040 nähdään, luonteva suunta
kehitykselle jolloin taas muut alueet säästyvät. Seuraava valtuusto 2017–2020 ja
tuskin vielä sen jälkeinen valtuustokausi 2021–2024 ei sinne asti vielä pääse
koska tietä ei vielä edes suunnitella – on olemassa vain linjavaraus.
Pirkkalassa on metsää ja luontoa todella paljon. Virkistäytymiseen
tulee panostaa enemmän tuomalla reitit paremmin kuntalaisten tietoisuuteen ja
lisäämällä levähdyspaikkoja lapsiperheille sekä iäkkäämmille kuntalaisille.
Suora lainaus maakuntakaava esittelystä: (päivitän omaa analyysiä myöhemmin. Mielelläni kuuntelen kommentteja)
"Pirkanmaalla on valmistunut ensimmäinen maakuntakaava, joka ei lähde
ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Maankäyttö- ja rakennuslakiin
viime vuonna tulleet tarkistukset ovat vahvistaneet tällä tavoin
maakuntavaltuuston roolia.
Uutta maakuntakaavaa Pirkanmaalle on laadittu vuodesta 2012 lähtien.
Prosessi on ollut avoin, osallistava ja joukkouttamista hyödyntävä.
Mukana hanke- ja työryhmissä on ollut satoja toimijoita.
Kaavan valmistelussa on panostettu laajaan vuorovaikutukseen alueen
kuntien, naapurimaakuntien, valtion viranomaisten, asukkaiden sekä
muiden toimijoiden kanssa. Asukkaita on kuultu sekä kaavan virallisten
vaiheiden aikana että keskeisimpien selvitysten yhteydessä.
Maakuntakaava on kokonaiskaava ja se kattaa kaikki yhdyskuntarakenteen osa-alueet.
Kaavatyön aikana on syntynyt uudenaikaisia tapoja käyttää tietoa ja selvityksiä tullaan hyödyntämään Pirkanmaan kunnissa.
Mitä maakuntakaava sisältää:
Lähtökohtana on, että Pirkanmaan väestö kasvaa 120 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä.
Maankäyttö ja liikennejärjestelmä on sovitettu kiinteästi yhteen koko
maakunnassa. Sen pohjalta yhdyskuntarakenteen painopistealueina ovat
Tampereen ydinkaupunkiseutu ja Helsinki–Hämeenlinna–Tampere -vyöhyke
sekä maakunnan vahvat seutukeskukset, jotka ovat alueensa monipuolisia
asiointi- ja palvelukeskittymiä. Rakenteen painopiste suuntautuu
sisäänpäin eli nykyisen rakenteen täydentämiseen.
- Joukkoliikenteeseen nojautuva, tiivistyvä kaupunkirakenne sekä tähän
liittyvät kokonaan uudenlaiset kaavamerkinnät edistävät kestävän ja
taloudellisen yhdyskuntarakenteen muodostumista.
- Maakuntakaava sisältää myös uusia avauksia. Pirkkalan, Tampereen ja
Lempäälän rajalle sijoittuvat maakuntakaavan pinta-alaltaan suurimmat
uudet maankäytön aluevaraukset. Tampereen uudet läntiset väylät (2-kehä,
vt 3, läntinen rata), uusi järjestelyratapiha sekä niihin liittyvä
maankäyttö täydentävät rakenteellisesti yhteen kuntien taajamien väliin
jäävän, nyt vielä pääosin rakentamattoman alueen.
- Tampere-Pirkkalan lentoaseman saavutettavuuden parantaminen ja
lentoaseman kehittäminen (kiitotievaraus) on huomioitu maakuntakaavassa.
Raideyhteys ja terminaali on osoitettu lentokentälle.
- Lakalaiva-Rautaharkon alueelle on osoitettu uusi henkilöliikenteen
asema, joka edistää myös Tampereen ja Pirkanmaan vetovoimaisuutta ja
liikenteellistä toimivuutta.
- Maakuntakaavassa esitetyt Tampereen ydinkaupunkiseudun
kehittämisvyöhykkeet sekä maakunnan muut kehittämisen kohdealueet
kokoavat maakunnan strategiset tavoitteet kartalle.
- Maakuntakaava sisältää myös vähittäiskaupan mitoituksen.
Vähittäiskauppa ohjataan ensisijaisesti keskustoihin, missä palvelut
ovat helposti saavutettavissa.
- Maakuntakaavan uudistumista ja luonnonvarojen huomioimista edustavat
uudet ekologisen verkoston tarkastelut sekä ekosysteemipalvelujen
analyysit, mitkä näkyvät kartalla luonnon monimuotoisuuden ja
ekosysteemipalveluiden alueina. Tämä osio kuuluu
maakuntakaavavalmistelussa pioneeritöihin.
- Pirkanmaalla on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu ja esitetty mm.
maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet, kiviaineshuollon
varaukset, ampuma- ja moottoriradat.
- Uutta maakuntakaavassa on myös arkeologisen perinnön ydinalueisiin
liittyvä kehittämismerkintä, joka kertoo Pirkanmaan historiallisista
kehitysvaiheista.
- Kaava sisältää vesihuollon perusratkaisut koko maakunnassa."