Mikä alue kunta on tulevaisuudessa?
Sote esityksen myötä tulisi 22 hyvinvointialuetta. Maakunta terminologia muutettiin hyvinvointialueeksi, väistetäänkö tällä kritiikkiä alueiden määrästä? Termissä maa vaihtui hyvinvoinniksi ja kunta alueeksi. Tällä muutoksella syntyy paljon ideoita ajaa politiikkaa tulevaisuudessa.
Mitä uudistuksessa jää nykyisille kunnille? Niille jää kasvatus- ja sivistysala sekä maa-alan ylläpito rakenteineen, tämä on kolmasosa nykyisestä verraten budjettiin.
Aluevaalit olisivat alkuvuodesta 2022 ja kuntien valtuustoihin ollaan valitsemassa täysimäärä valtuutettuja keväällä 2021. Mikäli hyvinvointialueet toteutuvat, jäisi nykyisiin kuntiin kolmen vuoden ajaksi iso joukko valtuutettuja päättämään kolmannekseen pienentyneestä budjetista. Voidaanko odottaa kehitystä kunnille jääviin palveluihin, vai uusia avauksia nostamaan kuntaveroa?
Hyvinvointialueiden tavoitteena näyttää hallituksen mielestä olevan vain tasa-arvoisuus. Kuinka epätasa-arvoinen koet nyt olevasi? Kuntien käyttämät varat hyvinvointiin vaihtelevat per asukas ja asiakaskokemukset palvelusta vaihtelevat. Vaikuttavia tekijöitä on monia, kuten sisäinen kulttuuri, ikäjakauma, sijainti, verotulot, pinta-ala, asukastiheys, palvelupisteet ja asuntosi sijainti.
Suomesta ei löydy sellaista varallisuutta, että tuotamme kaikille parhaan kunnan mukaisen kokemuksen. Laskemalla kokemustasoa saavutamme tasa-arvon. Uudistus tulee tämän seurauksena nostamaan verotusta, ennen kuin myönnetään, että asumisesi vapaus vaikuttaa palvelukokemukseesi.
Muuttuuko kunta termi kasvatus-, lumenauraus- vai asumisalueeksi? Mihin tarvitaan termiä itsenäinen kunta? Sote uudistuksen taustalla on nykyisen kuntajärjestelmän alasajo, vaiheittain. Kehityksen suunta muuttuu siirtämällä suurin taloudellinen siivu pois lähidemokratiasta.
Asumisalueen päätettäviä asioita voidaan ohjata ja hallinnoida isoista etäältä tai vain vaan yksiköissä, tosin nykyhallitus ei hyväksy itsenäistä päätäntää. Meillä on esimerkkinä maailman laajuisia yrityksiä, joissa asiakas kokee samaa palvelua kaikissa yksiköissä. Kun vielä lisätään digitalisaation kehitys, häilyy fyysisen lähiohjauksen tarve, keskustelut suoritetaan jo nyt teamsin kautta.
Sivistysalueen päiväkodeissa ja kouluissa on jo johtajat, jotka vastaavat ja ohjaavat toimintaa lainsäädännön ja budjetin mukaisesti. Tarvitaanko sivistysjohtajia jokaisella alueella toteamaan lain mukainen toiminta? Hänen yhtenä vastuuna on koulunkäyntialueiden määritys, Google kartan avulla.
Lumenaurausalueilla on oikeus kaavoittaa, minkä tulee seurata maakuntakaavaa. Miten mahtaa maakuntakaava sopia hyvinvointialueen kanssa yksiin? Kaavoitukseen vaikuttaa palveluverkosto, josta päätäntä osin hyvinvointialueelle.
Aurausalueelle jää paikallisesti palkatun arkkitehdin näkemys aurauksen toiminnallisuudesta, jonka naapurit hyväksyvät. Voisiko naapurusto hyväksyä arkkitehdin työn, jonka koti - ei kun etätoimisto - on kauempana?
Niilo Rautionmaa, valtuutettu Pirkkala (kok)
