Suomen kilpailukyky / elinkustannukset

Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi on ratkaisevan tärkeää peruselinkustannusten laskeminen. Tässä kauppa, rakentaminen ja terveydenhuolto ovat ratkaisevassa asemassa työnteon kannattavuuden ja yritysten hyvinvoinnin lisäksi. Oikeilla ratkaisuilla saamme yhtälön toimimaan oikeaan suuntaan. Avataan ja muutetaan säännöksiä jotta virkamies ei tee virhettä pilkkua seuraamalla tai opetetaan virkamiehille ja heidän "kyttääjilleen" maalaisjärjen merkitys.

Kustannuksia korottavia asetuksia on aivan liikaa. Asioihin pitää saada kohtuus ja tolkku - tällä menolla "hyvää" tarkoittavilla säännöillä tukahdutamme taloutemme ja toiminnan. Näin säännöt muuttuvat tarpeettomiksi koska niitä ei kyetä toteuttamaan järkevästi. Taloudellisuus, järkevyys ja tehokkuus on osa elämäämme hyvin ratkaisevassa osassa.

Kaupan rakenteet paisuvat erilaisesta tarkkailusta, joustamattomuudesta ja kilpailu mahdollisuus heikentyy sekä kustannusten määrää ei voida hallita Suomen olosuhteiden mukaan.

Tärkeää olisi saada myös järkevästi kuluttavien ja terveellisten elämäntapojen kautta selkeää taloudellista hyötyä kansalaiselle, tästä olisi myös suuri yhteiskunnallinen hyöty nyt ja tulevaisuuteen.

Rakentamisen säädökset nostavat valtavasti asumiskustannuksia, ratkaisevan kokoista kohtuullistamista tulisi sallia, kaikkien talojen ei tarvitse olla samanlaisia ja ottaa huomioon kaikki mahdollinen varautuminen. Mielummin keskityttäisiin kansantaloudellisesti tärkeisiin asioihin eli pitkään käyttöikään ja terveellisyyteen.

Keskimääräisten neliövuokrien (€/m²/kk) kehitys koko maassa vuosina 1975–2014

Terveydenhuollossa ennalta ehkäisevää toimintaa pitää näkyvästi tuoda esille valistuksen kautta ja terveellisten elintapojen toimijaa pitää kannustaa taloudellisen hyödynkautta. Samoin rakenteet tulee yksinkertaistaa ja antaa mahdollisuus uusille ajatuksille toimia sekä mahdollistaa innovatiivinen kehitys. Ohjesäädösten tulkitseminen pitää nähdä palvelussa kokonaisvaltaisena asiana kuten ongelma vanhushuollossa paljon esillä ollut pula parista puuttuvasta neliöstä.

Säännösten avaamisella, niiden kohtuullistamisella ja rakenteiden keveydellä kauttalinjan saamme maamme peruselinkustannuksia laskettua jolloin palkalla saa enemmän tai yksinkertaisesti sitä tarvitaan vähemmän.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot -ja tulot, miljardia euroa

Suomi pitää saada jaloilleen oikeasti kestävään kehitykseen - samalla luomme uutta kulttuuria joka rikastuttaa elämäämme.

- Yksinkertaisilla oikeilla asioilla saadaan enemmän aikaiseksi -

,

Pirkkalan valtuustossa 20.4.15

 Pirkkalan valtuustonkokouksen 20.4. ajatuksiani. Yleisesti oli hyvä että hyvinvointi- ja henkilöstökertomukset otettiin tilinpäätöksestä eriytettynä eri kokoukseen jotta näihin tärkeisiin asioihin jäi käsittelyaikaa.

Valtuutetuille päivitettiin aluksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintaa pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen toimesta.

Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen puhuu.

 Hyvinvointikertomuksesta itselle nousi kysymyksen aiheeksi tämä:
-"Varhaista tukea saavien lasten määrä on vakiintunut 6 – 7 %:n välille kaikista päivähoidossa olevista lapsista."
Esittelijä käytti samaa jämähtänyt, joten halusin ensinnäkin tietää onko se positiivinen vai negatiivinen ilmaisu? Mielestäni on hyvä ja tärkeää että varhaisentuen verkko on toimiva. Esittelijä ei osannut kertoa onko luku verraten iso, sama vai pieni yleiseen tasoon muualla. Itse epäilen että vakiintunut prosentti kertoo siittä että päiväkodit ja ryhmät saavat yksikköön lisähoitajia/rahaa kun tietynmäärän varhaisentuen tarvitsevia lapsia on ryhmässä. Yli varovaisuus ei varmaan ole fataalia mutta myöskin tarpeetonta lapsia ja perheitä kohtaan sekä taloudellisesti. Valtuutettu Savilahti osasi sanoa että yleinen taso on 1-2% alempi. Jos vakiintuminen ei johdu mieleeni nousseesta asiasta niin mitä teemme eritavalla Pirkkalassa ja miten voimme kehittyä?

-Menkää kokeilemaan http://www.terveyspuu.fi/ sieltä näkee miten terveyteen liittyvät asiat on hoidettu missäkin ja mitä se maksaa per asukas. Todella havainnollinen.

 Henkilöstökertomuksesta itselleni nousi kysymykseen laajasti henkilökunnankoulutus sekä työnjohdolliset asiat. Molemmat liittyvät osin toisiinsa.
-Kysyin mitä johtavat virkamiehet jotka ovat paikalla olivat oppineet vuoden aikana? Olisi ollut mielenkiintoista saada tietää mitä asioita he ovat pitäneet itselleen tärkeinä oppeina työnsä puolesta. Joo, tuo ei ihan ole valtuustokokouksen asia joten sain vain vastaukseksi että ovat suorittaneet yliopiston 8 pisteen koulutusta johtamiseen... vastaus ei vaan takaa ja sano minulle mitään.

-Isompi kysymys syntyi työnjohdollisista ja - hyvinvointiin liittyvästä tutkimuksesta ja keskustelusta. Tutkimustuloksessa (Kuvio 6.) asteikolla 1-5 oli työyhteisön toimivuus ja yleiskuva 4 ja esimiestyö, kommunikointi ja henkilöstön motivaatio olivat arvoja 3,5, kaikki nämä samoina vuodesta 2012. Esitin taulukosta mielipiteeni, kun johtajuus ja kommunikointi on 3,5 niin motivaatio ei voilla 3,5 isompi. Eli saadaksemme paremman tehokkuuden kunnan tulee parantaa johtajuutta (esimiestyötä) ja kommunikointia. Sain tästä palautteeksi lähinnä naurua, selittelyä virkamiehiltä sekä valtuustolta sekä vastaukseksi että tutkimuksen arvot ovat tosi hyviä. Silti voimme parantaa, luku on mielestä alhainen työolosuhteiden kannalta 3,5 ja paremman tehokkuuden tavoitteisiin. Keskustelun edetessä esittelijä  kertoi kuten viime vuonnakin suurimmaksi esimies ongelmaksi työntekijöiden motivaation vähyyden. Toisessa kysymyksessäni tämän jälkeen esitin, että jos kunnan mielestä johtaminen ja kommunikointi on heidän mielestään hyvällä tasolla niin miksi työntekijät kärsivät motivaation puutteesta? Toisinpäin sanoen jos työntekijä ei ole motivoitunut tehtävästään vaikka johto ja kommunikaatio on hyvää tasoa niin silloin työtekijä kokee työnsä merkityksettömäksi.

Olen vahvasti sitä mieltä että Pirkkalan kunnan esimiestyössä on rutkasti parannettavaa ja varmasti osa henkilöstöstä kokee työnsä merkityksettömäksi. Huonosta johdosta johtuvan matalan tehokkuuden vuoksi mistä syntyy motivaatio pula.

Pirkkalan Henkilöstökertomuksesta 2014 s. 25 kuvio 6.

Maahanmuuttajien kotoutusohjelmaan olisi suomenkielen oppimisen motivaatio saatava tärkeämpään rooliin ja järjestää asiasta vähintään puolen vuoden välein seurantaa ja tsemppausta, mielestäni meidän pitää osata osoittaa miten arvostamme heidän kehitystään vaikean kielemme kanssa.

 Valtuustossa käytiin paljon muutakin hyvää keskustelua, toivotaan että kehityksen merkitykselle osataan antaa tarpeeksi painoarvoa.