EUROOPAN LIIKENNEAJATTELU MUUTTUU 2040

Näkökulma kirjoitukseni Aamulehdessä 27.7.2017.

Ranska ja Iso-Britannia ovat jo päättäneet että vuoden 2040 jälkeen heidän teillään ei liiku enää polttomoottorilla varustettuja autoja. Tämä on iso muutos joka tulee vaikuttamaan kokonaisliikenneajatteluun ja tämä rantautuu myös Suomeen. Ajoneuvon käyttövoima muuttaa myös sen toimintaodotuksen luonnetta. Tämä muutosprosessi huomioiden voimme nopeasti todeta että juuri valmistunut Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on jo syntyessään vanhanaikainen liikenneratkaisujensa osalta, liikkumistapa ja niiden määrät tulevat muuttumaan, ihmisten samalla valveutuessa.

Kaavan suuret liikkumiseen ja aluekehitykseen vaikuttavat infra kohteet osuvat Tampereen eteläpuolelle, Pirkkalan ja Lempäälän rakentamattomille alueille, siis hyvin lähelle tulevaisuuden asumiskeskipistettä. Näitä ovat mm Puskiaisten oikaisu VT 3, junarataverkon oikaisu ja kehätie 2 sekä näiden liittyminen lentokenttään. Tässä ei puhuta pienistä asioista. Liikenneajattelun visiointi ja toteuttamistapa vaikuttavat koko maakunnan tulevaisuuteen, sen kehittämisen vaihtoehtoihin ja elämisemme linjaukseen. Liikenneratkaisut ovat siis hyvin määräävässä asemassa tulevaisuuden kokonaisvisioita mietittäessä.

Maailma on kehittynyt paljon 1900-luvun lopun näkemyksistä jolloin isojen linjojen mietintää on aloitettu ja johon kaavamme nyt tukeutuu. Tämä eroaa paljon siitä miten liikkumisen tarve, -tapa, -muodot ja yhteiskunta yleensä on sekä tulee kehittymään 2000-luvun teknologian, ympäristön ja ihmisten vaatimusten ja odotusten kautta. Tämä kehitys on koskettanut koko maailmaa ja se on ollut nopeaa.

Suunnitelluilla tarpeilla on perustelunsa aluekehityksen ja liikkumisen ratkaisujen kautta mutta visiolla vaikutamme siihen millaista liikennestrategiaa käytämme tulevaisuudessa eli miten vaikutamme alueemme kehityssuuntaan, -mahdollisuuksiin ja ekologisuuteen. Ratkaisut vaikuttavat asumisesta lähtien aina energia taloudellisuuteen. Tahdolla vaikutamme maakuntamme asemaan ja kiinnostavuuteen Euroopassa jopa maailmassa. Siihen, miten estämme aivovuodon tai olemme kiinnostavia työperäisessä maahanmuutossa, yritykset ja työsuoritteet sijoittuvat sinne missä on osaajia. Ihmiset asettuvat paikoihin jossa kokevat viihtyvänsä ja missä saavat arvoilleen vastaavan elinympäristön. Elinkustannusten kohtuullisuus ja palveluiden saavutettavuus ovat myös ratkaisevassa osassa.

Vaikka näin? Junayhteys Pirkanmaalta Helsinkiin kestää tunnin ja radalla on suora yhteys myös lentokentille. Myös Pirkanmaalla raideyhteys tehdään tunnelissa lentokentälle jatkuen Rajasalmen alta Nokialle. Lentokentän asemalaiturilta on raide yhteys Tampereen asemalle ja tätä rataosuutta voidaan myöhemmin käyttää osana alueellista maanalaista kehärataa. Lentokentälle joukkoliikennereitit ja parkkitilakeskittymä palveluineen jolloin maakunnista tai lähialueelta on loogista sekä helppoa lähteä tai saapua junalla tai lentokoneella. Junan yksi hyvä puoli on se että se kulkee molempiin suuntiin – ”juna tuo ja juna vie”. Tällainen mahdollistava kasvukeskusten ja lentokenttien välinen yhteys kehittää sekä auttaa molempia alueita optimaalisempaan toimintaan. Tämä on koko Suomen logistiikan etu. Vielä suunnitelulla ratayhteydellä Suomenlahden alta Viroon saamme jo miellyttävän matka-ajan junalla Keski-Eurooppaan.

Pirkanmaalla näiden kehittyvien ja olemassa olevien alueiden
mahdollisuudet kasvavat huomattavasti, rasittamatta jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, kun meillä olisi maanalainen junayhteys asemineen. Lisäksi kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen konkretisoituu. Ihmisten pitää päästä liikkumaan mutta miten toteutamme autottoman asuinyhteisön luonnon keskelle, ellei meillä ole monipuolista ja toimivaa liikennejärjestelmää?

Autottoman asuinalueen toteutamme tämän vision kautta yhdessä monipuolisella joukkoliikenteellä jossa mukana on maanalainen junayhteys sekä keskitetyt yhteiskäyttöautot että hyvät kevytliikenne väylät. Kevytliikenne ajoneuvot ja laitteet ovat kehittyneet valtavasti. Tulevaisuuden asuin yhteisö on virkistävä, viihtyisä ja yhteisöllä on yhteisen vision kautta yhteisöllisyyttä. Kokonaisvaltainen visio ekologisesta toimintaympäristöstämme mahdollistuu sen suunnitelmallisen toteuttamisen kautta. Tulevaisuutemme tulee olemaan viihtyisämpää saasteettomammassa ja turvallisemmassa elinympäristössä.

Lisäystä tekstiin 6.8.2017 AL Kroniikka ottaa samasta kehityksestä lisää tärkeän näkökulmaa miten tuleva muutos vaikuttaa maailman laajuiseen talouteen.