Järjestelmämme vaatii 2.0.31 päivitystä

JÄRJESTELMÄMME VAATII 2.0.31 PÄIVITYSTÄ

Suomen armeijan vanha komento, jossa todetaan, ettei tuleen saisi jäädä makaamaan, tuntuu nyky-yhteiskunnassa merkitykseltään unohdetulta. Yhteiskuntamme on jähmettynyt paikoilleen, tuleen, jo liian pitkäksi aikaa ja tilanne huononee entisestään, ellemme kykene ennakkoluulottomiin ja nopeisiin korjausliikkeisiin. Meidän olisi syytä ymmärtää järjestelmämme taustalla vaikuttavat syy-seuraussuhteet, eli ne tapahtumat tai asiat, jotka ovat aiheuttaneet toisen. Lisäksi meidän tulisi kyetä uudistumaan, jotta voisimme korjata vallitsevan tilanteen. Käytännössä se tarkoittaa joustavan ja muuntautumiskykyisen yhteiskuntamallin kehittämistä, jossa haasteisiin kyetään vastaamaan nopeasti eturintamassa, ei poteron pohjalta.

Suomen hallituksen ehdottaman viiden prosentin kannattavuusloikan tarkoituksena on kilpailla kehittyvien maiden kanssa tuottavuudessa. Kysymys siitä, parantaako kannattavuusloikka Suomen kilpailukykyä on monitahoinen asia, ja näyttää siltä, että suunnitelluilla toimilla, ilman rohkeita toimenpiteitä, tulemme häviämään perustuotantokilpailun joustavammille ja muuntautumiskykyisimmille järjestelmille sekä kehittyvien maiden tuottavuudelle.

Suomessa on kattava koulutusjärjestelmä, joka takaa suomalaisten erinomaisen ja tasavertaisen koulutustason. Monella suomalaisella on oman alansa erikoisosaamista, jota olisi osattava hyödyntää oikealla tavalla. Kannattavuusloikka tapahtuu juuri osaamisemme ja tekniset mahdollisuutemme tunnustamalla ja tunnistamalla. Vahvuuksiemme oikea tunnistaminen, ja samalla myös heikkouksiemme tiedostaminen ja niistä oppiminen eli tietynlainen ”peiliin katsominen”, tarjoavat avaimet kannattavuuden nousuun. Tätä kautta kehitämme tuottavuuttamme, palveluitamme ja edistämme nykyaikaista demokratiaa.

Haasteena on 15–20 vuoden kannattavuus tai -muutosloikan tekeminen käytännössä muutaman vuoden aikana. Sote-ratkaisu on eräs osoitus tästä. Hallitus esittää, että itsehallintoalueita perustetaan 18 ja sosiaali- ja terveyspalveluja järjestäviä alueita 15. Kolme itsehallintoalueista tulee järjestämään sote-palvelunsa yhteistyössä jonkin sote-alueen kanssa. Tehtävänä on kehittää nämä 18 aluetta tehokkaiksi toiminta-alueiksi, jotta veronkantokyky riittää alueen kustannusten kattamiseen. Tärkeimpänä asiana on saada sisäiseen toimintaan joustavuutta, jota tarvitaan myös elinkeinoelämässä.

”Uusi kunta 2017” -ohjelma etsii vahvan ja elinvoimaisen kunnan toimintamallia, joka korostaa kuntalaisen asemaa ja roolia. Kuntien erilaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen kuntarakenteiden ja toimintamallien kehittämisessä on periaatteessa hyvä asia, mutta olisiko kuitenkin syytä pohtia ensin, millainen olisi ”uusi maakunta 2017”-malli.  Tällainen deduktiivinen lähestymistapa, jossa yleisestä (maakunta) johdetaan yksittäistapausta (kunta) koskeva johtopäätös voisi tarjota varmemman kuvan kokonaisuudesta ja sen hallinnasta. Monien kokousten ja vuolaana soljuvien puheiden sijaan uusi maakuntamalli tarjoaisi oikeanlaisen ja dynaamisen yhteistyökuvion kuntien kesken maakunnan sisällä mutta samalla myös takaisi aidon ja vahvan keskusteluyhteyden maakuntien välillä. Yhdessä tekemällä ja raja-aitoja madaltamalla kykenemme kehittämään toimivamman ja avoimemman yhteiskunnan. Enää ei riitä, että katsomme maailmaa 360-asteen kulmasta, vaan nyt on otettava laajakulmainen 3D-näkökulma tai -ulottuvuus asioihin.

Kuntatasolla olisi syytä siirtää rohkeasti tehtäviä uuden maakunnan vastattavaksi. Vastuuta olisi mahdollisuus antaa enemmän ylemmälle tasolle, jolloin turhat organisaatiot karsiutuisivat pois. Organisaationa kunta hyötyisi siitä, jos suhtautuminen erilaisiin kokeiluihin olisi ennakkoluulottomampaa ja rohkeampaa. Sujuva muutosvoima avaa erilaisia ulottuvuuksia ja linjauksia, joiden avulla voidaan paremmin määrittää, mitä on ylipäätään järkevää tuottaa kuntatasolla. Osa yhteiskunnan infrasta säilyy joka tapauksessa kuntatasolla, koska tietyt toiminnot on pakko suorittaa ja tuottaa sen puitteissa.

Käytännössä uuden mallin maakuntaan riittäisi yksi pormestari, talousjohtaja tai sivistysjohtaja. Tämä loisi ja toisi enemmän vastuuta järjestelmää johtaville viranhaltijoille. Organisaation rakenteen pitäisi olla mahdollisimman suoraviivainen, niin että jokaisen tehtävä- ja vastuualueet siinä olisi helppo tunnistaa. Organisaation tai järjestelmän tasojen oikaiseminen ja kehittäminen ovat edistyksen tae. Demokraattisena ja jonkin tason kontrolloivana elimenä toimisi aluevaltuusto, joka vastaisi koko maakunnan kehittämisestä. Skenaario tulevaisuuden vahvasta digitalisaatiosta tulee muuttamaan suomalaista lähidemokratiaa edistämällä ja esittämällä uusia vaikuttamiskanavia. Digitalisaation myötä viranhaltijat, päättäjät ja kuntalaiset ovat koko ajan lähempänä toisiaan (”päätöksenteon helppous”). Vaikka siis vähentäisimme paikallisvaltuustojen määrää, demokratian toteutumisen taso käytännössä kasvaisi jo pelkästään tulevan digitalisaation myötäavustuksella.

Tulevaisuuden kokonaisjärjestelmää ajatellen on kuitenkin tärkeää, ettemme kurota liian korkealle ja suunnittele ”liian täydellistä” järjestelmää, vaan etsimme joustavia toimintamalleja ja -mahdollisuuksia, jotka vähitellen itsessään luovat uuden toimintaympäristön.

Pirkanmaan yhteishenki, joka yhteistyön kautta kehittää toimintaympäristöjä ja tulevaisuuden organisaatiomalleja käyttää hyväkseen nykytekniikan ja digitalisaation luomia mahdollisuuksia osallistavaan demokratiaan. Luopumalla jostakin ja siirtymällä rohkeasti eteenpäin saavutetaan aina jotakin parempaa. Kysymyksessä on koko maamme etu ja kaikkien yhteinen tulevaisuus. Vaikka veisimme asioita ennakkoluulottomasti eteenpäin, säilytämme itsenäisyytemme ja saamme jatkossakin päättää asioistamme. Asumme edelleen samalla paikkakunnalla ja tapaamme ystäviämme ja tuttaviamme samojen katujen reunamilla tai kauppojen jonoissa. Emme menetä valinnan mahdollisuuksiamme, vaikka miettisimme kokonaisuutta eli kuntalaisuutta, palveluita, elinvoimaa, henkilöstöä, johtamista ja ympäristöä aivan uudella tavalla. Itsekkään oman eduntavoittelun sijaan olisi syytä liikkua eteenpäin ja kaivautua viimeistään tässä vaiheessa ulos omista suojakuopista.

Niilo Rautionmaa
Valtuutettu Pirkkala (kok), Pirkkalan Kokoomus ry, puheenjohtaja        25.11.2015

Pakolaiskriisistä

Onko yhteiskuntamme keskustelu nyt ihan oikealla linjalla kestävien ja järkevien ratkaisujen löytämiseksi pakolaiskriisin keskellä. Mielestäni mennään aikalailla lyhyt jänteisellä kaunistelu pohjalla kokonaiskuvassa kun tärkeimmät kysymykset on kuka päättäjä asuttaa pakolaisperheen.

Sijoituspäätökset pitää saada tehtyä nopeasti ja pitää keskittyä miettimään keinoja ja tapoja siihen miten me aktivoimme tulijat mahdollisimman nopeasti osaksi toimivaa yhteiskuntaa sekä miten saamme heidän olonsa kestävällä pohjalla kotoisaksi ja olonsa turvalliseksi.

Tämän päivän yhteiskuntakeskustelulla sitä ei saada aikaan, näkökulmaa pitää olla jo vastaanoton jälkeisestä ajassa ja rakentaa järkevä polku alusta tulevaisuuteen ihmisille jotka saapuvat maahamme toivo ja tulevaisuus mielessään. Tässä ei mielestäni ole vanhoilla keinoilla kovin hyvin onnistuttu, yhteiskuntamme passivoi aktivoimisen sijasta.

Nyt pitää keskittyä oikeisiin asioihin ja tulevaisuuteen.  Kriittisiäkin mielipiteitä tarvitaan koska oikeanlainen kriittisyys on asioiden kehittämistä sekä niistä välittämistä. Yhteiskunta keskusteluumme kuuluu nyt myös ihmisten syyttäminen rasistisiksi hyvin heppoisin heitoin jos yhtään välittää ja haluaa kertoa omaa mielipidettään ehkä juuri kriittisestäkin rakentavasta näkökulmasta.

Uskon että pakolaiset tahtovat saada mahdollisimman hyvän vastaanoton niin että saavat tuntea itsensä tervetulleiksi osaksi järjestelmää oman panoksensa siihen antaen.

Suomen kilpailukyky / elinkustannukset

Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi on ratkaisevan tärkeää peruselinkustannusten laskeminen. Tässä kauppa, rakentaminen ja terveydenhuolto ovat ratkaisevassa asemassa työnteon kannattavuuden ja yritysten hyvinvoinnin lisäksi. Oikeilla ratkaisuilla saamme yhtälön toimimaan oikeaan suuntaan. Avataan ja muutetaan säännöksiä jotta virkamies ei tee virhettä pilkkua seuraamalla tai opetetaan virkamiehille ja heidän "kyttääjilleen" maalaisjärjen merkitys.

Kustannuksia korottavia asetuksia on aivan liikaa. Asioihin pitää saada kohtuus ja tolkku - tällä menolla "hyvää" tarkoittavilla säännöillä tukahdutamme taloutemme ja toiminnan. Näin säännöt muuttuvat tarpeettomiksi koska niitä ei kyetä toteuttamaan järkevästi. Taloudellisuus, järkevyys ja tehokkuus on osa elämäämme hyvin ratkaisevassa osassa.

Kaupan rakenteet paisuvat erilaisesta tarkkailusta, joustamattomuudesta ja kilpailu mahdollisuus heikentyy sekä kustannusten määrää ei voida hallita Suomen olosuhteiden mukaan.

Tärkeää olisi saada myös järkevästi kuluttavien ja terveellisten elämäntapojen kautta selkeää taloudellista hyötyä kansalaiselle, tästä olisi myös suuri yhteiskunnallinen hyöty nyt ja tulevaisuuteen.

Rakentamisen säädökset nostavat valtavasti asumiskustannuksia, ratkaisevan kokoista kohtuullistamista tulisi sallia, kaikkien talojen ei tarvitse olla samanlaisia ja ottaa huomioon kaikki mahdollinen varautuminen. Mielummin keskityttäisiin kansantaloudellisesti tärkeisiin asioihin eli pitkään käyttöikään ja terveellisyyteen.

Keskimääräisten neliövuokrien (€/m²/kk) kehitys koko maassa vuosina 1975–2014

Terveydenhuollossa ennalta ehkäisevää toimintaa pitää näkyvästi tuoda esille valistuksen kautta ja terveellisten elintapojen toimijaa pitää kannustaa taloudellisen hyödynkautta. Samoin rakenteet tulee yksinkertaistaa ja antaa mahdollisuus uusille ajatuksille toimia sekä mahdollistaa innovatiivinen kehitys. Ohjesäädösten tulkitseminen pitää nähdä palvelussa kokonaisvaltaisena asiana kuten ongelma vanhushuollossa paljon esillä ollut pula parista puuttuvasta neliöstä.

Säännösten avaamisella, niiden kohtuullistamisella ja rakenteiden keveydellä kauttalinjan saamme maamme peruselinkustannuksia laskettua jolloin palkalla saa enemmän tai yksinkertaisesti sitä tarvitaan vähemmän.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot -ja tulot, miljardia euroa

Suomi pitää saada jaloilleen oikeasti kestävään kehitykseen - samalla luomme uutta kulttuuria joka rikastuttaa elämäämme.

- Yksinkertaisilla oikeilla asioilla saadaan enemmän aikaiseksi -

,

Pirkkalan valtuustossa 20.4.15

 Pirkkalan valtuustonkokouksen 20.4. ajatuksiani. Yleisesti oli hyvä että hyvinvointi- ja henkilöstökertomukset otettiin tilinpäätöksestä eriytettynä eri kokoukseen jotta näihin tärkeisiin asioihin jäi käsittelyaikaa.

Valtuutetuille päivitettiin aluksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintaa pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen toimesta.

Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen puhuu.

 Hyvinvointikertomuksesta itselle nousi kysymyksen aiheeksi tämä:
-"Varhaista tukea saavien lasten määrä on vakiintunut 6 – 7 %:n välille kaikista päivähoidossa olevista lapsista."
Esittelijä käytti samaa jämähtänyt, joten halusin ensinnäkin tietää onko se positiivinen vai negatiivinen ilmaisu? Mielestäni on hyvä ja tärkeää että varhaisentuen verkko on toimiva. Esittelijä ei osannut kertoa onko luku verraten iso, sama vai pieni yleiseen tasoon muualla. Itse epäilen että vakiintunut prosentti kertoo siittä että päiväkodit ja ryhmät saavat yksikköön lisähoitajia/rahaa kun tietynmäärän varhaisentuen tarvitsevia lapsia on ryhmässä. Yli varovaisuus ei varmaan ole fataalia mutta myöskin tarpeetonta lapsia ja perheitä kohtaan sekä taloudellisesti. Valtuutettu Savilahti osasi sanoa että yleinen taso on 1-2% alempi. Jos vakiintuminen ei johdu mieleeni nousseesta asiasta niin mitä teemme eritavalla Pirkkalassa ja miten voimme kehittyä?

-Menkää kokeilemaan http://www.terveyspuu.fi/ sieltä näkee miten terveyteen liittyvät asiat on hoidettu missäkin ja mitä se maksaa per asukas. Todella havainnollinen.

 Henkilöstökertomuksesta itselleni nousi kysymykseen laajasti henkilökunnankoulutus sekä työnjohdolliset asiat. Molemmat liittyvät osin toisiinsa.
-Kysyin mitä johtavat virkamiehet jotka ovat paikalla olivat oppineet vuoden aikana? Olisi ollut mielenkiintoista saada tietää mitä asioita he ovat pitäneet itselleen tärkeinä oppeina työnsä puolesta. Joo, tuo ei ihan ole valtuustokokouksen asia joten sain vain vastaukseksi että ovat suorittaneet yliopiston 8 pisteen koulutusta johtamiseen... vastaus ei vaan takaa ja sano minulle mitään.

-Isompi kysymys syntyi työnjohdollisista ja - hyvinvointiin liittyvästä tutkimuksesta ja keskustelusta. Tutkimustuloksessa (Kuvio 6.) asteikolla 1-5 oli työyhteisön toimivuus ja yleiskuva 4 ja esimiestyö, kommunikointi ja henkilöstön motivaatio olivat arvoja 3,5, kaikki nämä samoina vuodesta 2012. Esitin taulukosta mielipiteeni, kun johtajuus ja kommunikointi on 3,5 niin motivaatio ei voilla 3,5 isompi. Eli saadaksemme paremman tehokkuuden kunnan tulee parantaa johtajuutta (esimiestyötä) ja kommunikointia. Sain tästä palautteeksi lähinnä naurua, selittelyä virkamiehiltä sekä valtuustolta sekä vastaukseksi että tutkimuksen arvot ovat tosi hyviä. Silti voimme parantaa, luku on mielestä alhainen työolosuhteiden kannalta 3,5 ja paremman tehokkuuden tavoitteisiin. Keskustelun edetessä esittelijä  kertoi kuten viime vuonnakin suurimmaksi esimies ongelmaksi työntekijöiden motivaation vähyyden. Toisessa kysymyksessäni tämän jälkeen esitin, että jos kunnan mielestä johtaminen ja kommunikointi on heidän mielestään hyvällä tasolla niin miksi työntekijät kärsivät motivaation puutteesta? Toisinpäin sanoen jos työntekijä ei ole motivoitunut tehtävästään vaikka johto ja kommunikaatio on hyvää tasoa niin silloin työtekijä kokee työnsä merkityksettömäksi.

Olen vahvasti sitä mieltä että Pirkkalan kunnan esimiestyössä on rutkasti parannettavaa ja varmasti osa henkilöstöstä kokee työnsä merkityksettömäksi. Huonosta johdosta johtuvan matalan tehokkuuden vuoksi mistä syntyy motivaatio pula.

Pirkkalan Henkilöstökertomuksesta 2014 s. 25 kuvio 6.

Maahanmuuttajien kotoutusohjelmaan olisi suomenkielen oppimisen motivaatio saatava tärkeämpään rooliin ja järjestää asiasta vähintään puolen vuoden välein seurantaa ja tsemppausta, mielestäni meidän pitää osata osoittaa miten arvostamme heidän kehitystään vaikean kielemme kanssa.

 Valtuustossa käytiin paljon muutakin hyvää keskustelua, toivotaan että kehityksen merkitykselle osataan antaa tarpeeksi painoarvoa.

Kunta kehittäjänä?

 Osallistuin Pirkkalan kunnan uuden kunnantalon suunnittelu tapahtumaan jossa yhdessä eriosapuolien kanssa avoimesti koetettiin löytää ajatusta uuden kunnantalon suunniksi. Tapahtuma järjestettiin osallistuttavana mikä on hyvä tapa toimia. Tapahtumaviikon alussa olin mukana luottamushenkilönä toimihenkilöiden ryhmässä ideoimassa. Tilaisuus oli erittäin hyvä itselleni nähdä ja kuulla mitä ajattelevat ne ihmiset jotka tekisivät siellä töitä.

 Yksi iso asian tuli mieleeni heti tilaisuuden alustuksessa.

 Kun, nyt olemme luomassa uutta kunnantaloa joita ei muutoinkaan Suomessa tänä päivänä hirveästi rakenneta niin miksi emme loisi jotakin joka olisi lähempänä tulevaisuutta.

 On tärkeää että kunnantyöntekijöillä ja palveluasiakkailla on terveelliset ja viihtyisät tilat sekä saisimme palvelut kaikki mahdollisimman helposti yhteen. Peilaten Suomen tilannetta, tulevaa digitalisaatiota ja ihan paljon puhuttua rakenneuudistusta miettien niin miksi meillä on kauhea kiire rakentaa jotakin mikä pohjautuu totuttuun tapaan toimia. Investointi on todella pitkäaikainen tulevaisuuteen. Mielestäni pitäisi ensiksi pitää kehitys ideariihiä siittä miten modernisoimme palvelun tuotantoa ja sen antamista kuntalaisille sekä miten kaikki vaikuttaa kuntahallintoon.

 Uuden yhdessä rakennetun vision myötä olisi järkevämpää rakentaa sen pohjalle sitä tukevat toimitilat jolloin saisimme maksimaalisen hyödyn uusista tiloista ja emme taas kahden vuoden päästä huomaa olevamme vanhanaikaisia.

 Meillä on nyt hyvä esimerkki ja kokemusta siittä mitä pitäisi tehdä eli miten yhdessä suunnitellaan tärkeitä asioita kaikkien osapuolien kanssa avoimesti.  Pidetään samalla tavalla tilaisuuksia miten kehitämme Pirkkalan palveluita sellaiseksi mitä kuntalaiset meiltä odottavat!

 Pirkkalassa on vielä suuri haaste yleisestikin tilojen järjestämisen suhteen. Nyt on kahdesta peruskoulusta oppilaita väistötiloissa, kunnantyöntekijät osin väistötiloissa, lukio on liian pieni.. kunta kasvaa ja tarvitaan lisää peruspalvelutiloja joka tapauksessa. Ihmiset tarvitsevat järkevät ja terveelliset tilat toimia!

 Tulevaisuuden terveellisyys haasteeseen Pirkkalassa hyväksyttiin eilen aloitteeni "Yhteiskunnallinen rakentaminen turvattava sisäilma ongelmilta tulevaisuudessa". Nyt pitäisi jo olla opittu tarpeeksi siittä mitä nykyisellä järjestelmällä on saatu aikaiseksi. Terveellisyys arvolauseella kun aloitetaan koko suunnittelu päästään turvallisempaan ratkaisuun. Ekologisuus on muutakin kuin energia politiikkaa se on myös kestävän kehityksen ratkaisuja!

 Miten ratkaistaan Pirkkalan yhtälö? Pirkkala on vakavarainen ja kasvava kunta jolla on mahdollisuudet toteuttaa asiat kuntoon mikäli projekteissa unohdetaan liiallinen itsekkyys ja poliittinen peli. Kunnassamme ei ole pitkään aikaan rakennettu muuta kuin laajennusosia ja korjattu vanhoja. Hyvällä kokonaissuunnitelmalla toteutamme ja ratkaisemme ala- ja yläkoulujen sekä lukion tilat. Asia on ajankohtainen mutta kiireellä ei juuri saada koskaan mitään hyvää aikaiseksi.

Vain ilma on ilmaista ja ajatukset!

 Hyvin monesti puhutaan ilmaispalveluista ja palveluntarjoamisesta yhteiskunnan tekemisessä ja varoilla, sanat itsessään antavat väärän vaikutteen ilmaisesta ja tarjoamisesta. Hyvin tiedämme että kaikki mitä tehdään maksaa ja rahat käytetään yhteisestä verokassastamme.

 Palveluiden järjestämisen kustannukset tarkalla erittelyllä pitäisi olla tänä päivänä hyvin helppoa eri ohjelmistojen sekä tiedon keräämisen kautta. Osaammehan tehdä vuosi budjetitkin hyvin tarkasti. Tämä on ainakin nykypäivää yritysmaailmassa niin miksi ei siis myös kunnallisella tasolla. Ei ole tarvetta peitellä mitään kustannusta koska se on todellisuutta. Näin osaisimme myös paremmin vertailla erilaisia tapoja ja malleja toimia kohti paremman kehittämistä. Miksi emme käytäisi järkeä asioiden järjestämiseen. Se minkä tiedämme helposti on se että yksityisen toiminnan hallinto on vielä moninkertaisesti kevyempi.

 Koemme ihmisinä monia palveluita kovin tärkeäksi elämässämme sekä tarjottavaksi lähellemme ja monet niistä ovat hyvin tärkeitä. Palvelun oikean hinnan esillä olemisesta käsittäisimme mihin verorahamme menevät ja mitä niillä saamme, rahojen jakautuminen eri palveluihin yksikkötasolla. Tällä näkyvällä palvelun kustannuksella osaisimme suhteuttaa arvostuksemme järjestelmää kohtaa sekä osaisimme miettiä mikä oikeastaan on tärkeää ja mikä suhteessa vähemmän tärkeää tai voisimmeko tuottaa sen jollakin muulla tavalla. Tätä samaa asiaa teemme joka päivä omissa henkilökohtaisessa päätöksen teossamme jo ihan ajanhallinnan kautta saati ostoksia tehdessämme ruokakaupassa.

 Yhteiskunnan avoimuus ei voi olla pahasta - näin voisimme havaita että joitakin palveluita voidaan lisätä ja kehittää vieläkin paremmaksi. Tämä olisi veronmaksajan arvostusta eli meidän kaikkien arvostusta tasa-arvoisesti. Kinastelemme suurista summista kokonaisuuksissa mutta emme tiedä yksikkö tason kustannuksia - miten tämä yhtälö on mahdollista kehittyneessä ja sivistyneessä yhteiskunnassa. Kuka ohjaa järjestelmää näin? Isoilla luvuilla hämätään kokonaisuus ja konkreettisuus - ison luvun taakse ei voi nähdä. Sanovat että se on vaikeaa – mutta miten ne sitten on mahdollista järjestää?

 Vain ilma on ilmaista ja ideat - tuntuu että tuo ilmaista sana on keksitty jo kovin paljon ennen kuin yksikään meistä on ollut täällä asioita käyttämässä tai päättämässä. Kustannustietoisuus avoimesti luo mahdollisuuden innovaatioiden kehittymiselle eri palveluiden kehittämiseksi ja samalla koko yhteiskuntamme hyödyksi. Uusien ideoiden kokeilu estetään keinon keksijän vastapuolen vastustuksella, eihän tässä ole mitään järkeä ettei meille anneta valinnan vapautta ja tilaa kokeilla asioita joilla voisimme kehittyä. Yleensä se vastustaa kehitystä joka pelkää menettävänsä jotakin.

KEHITYKSEN VASTARINTA

 EMME VOI KEHITTYÄ JOLLEMME TIEDÄ MIKÄ ON ONGELMA. PELKÄSTÄÄN ONGELMAN LÖYTÄMINEN VOI OLLA TODELLA HANKALA PROSESSI KOSKA TODELLISEN ONGELMAN MYÖNTÄMINEN ITSELLEEN JA MUILLE ON VAIKEAA. IHMINEN LUONTAISESTI ETSII ONGELMAA ULKOPUOLELTA KOSKA ITSEÄÄN KOSKEVA TAI MUUTOSTA TIETÄVÄ ASIA AIHEUTTAA AUTOMAATTISEN SUOJAREAKTION. EI OLE MUKAVAA MUUTTAA TOTUTTUA, MYÖNTÄÄ OLLEENSA VÄÄRÄSSÄ TAI TEHNEENSÄ VÄÄRIÄ VALINTOJA VARSINKAAN RYHMÄN EDESSÄ KOSKA SE ON MONELLE YKSILÖLLE ITSELLEENKIN VAIKEAA. SYY MIKSI MONI VAIHTAA KAVEREITA, TYÖPAIKKAA TAI PARISUHDETTA ON SE ETTÄ EI USKALLETA KEHITTYÄ NÄKYVÄSTI, TÄMÄ ON MYÖS YMPÄRISTÖN AIHEUTTAMAA.

 RYHMÄPAINE AIHEUTTAA SUURTA YHTEISTÄ MUUTOSVASTARINTAA JA GENEROI RYHMÄSSÄ AJATUSMAAILMAA SEKÄ MYÖS VÄÄRIÄ RATKAISUJA. TÄMÄN VUOKSI MUKAVALTA TUNTUVILLA TYHJILLÄ TAI TURHILLA LUPAUKSILLA SAA RYHMÄSSÄ KANNATUSTA. ONGELMA ON HELPPO JA KIVA VAIN LAKAISTA SYRJÄÄN KEKSIMÄLLÄ JOTAKIN UUTTA TILALLE, ONGELMAN EDELLEEN JÄÄDEN ONGELMAKSI. IHMINEN ON LAUMAELÄIN JOKA HAKEE TUKEA JA TURVAA OMALLE NÄKEMYKSELLEEN. ”RYHMÄSSÄ TYHMYYS TIIVISTYY” TÄLLÄINEN RYHMÄ ON SOKEA ULKOISILLE MUUTTUJILLE JA FAKTOILLE. RYHMÄN SISÄLLLÄ SAATTAA OLLA OIKEASTI SUURIAKIN NÄKEMYS EROJA MUTTA PAINE YMPÄRILLÄ ON LIIAN SUURI SEN ESILLE TUONTIIN. IHMINEN KOKEE RYHMÄSSÄ OLON TURVALLISENA JA PIILOUTUU SEN TAAKSE. PIDEMMÄLLÄ AIKA VÄLILLÄ YKSILÖ UNOHTAA OMAT VAISTONSA SELVIYTYÄ JA LUOTTAA RYHMÄÄN SOKEAMMIN.

 KOMMUNIKAATIO, AITO VUOROVAIKUTUS, AVOIMUUS, VÄLITTÄMINEN, SUVAITSEVAISUUS, YMMÄRRYS, EPÄITSEKKYYS, HUOMIOONOTTAMINEN, TASA-ARVOISUUS, YHDESSÄ TEKEMINEN JA OIKEUDENMUKAISUUS ON ARVOJA KEHITTÄMÄÄN KEHITYSTÄ ETEENPÄIN NIIN ETTÄ SAAMME OIKEASTI JOTAKIN AIKAISEKSI. KAIKILLE YHTEISEN SELKEÄN TAVOITTEEN OLEMASSA OLEMINEN AUTTAA PROSESSOIMAAN ERI RYHMÄT JA YKSILÖT TOIMIMAAN SEN ETEEN YHTENÄ RYHMÄNÄ JA RINTAMANA. ”TALVISODAN HENKI” EI SAA OLLA VAIN VANHA LEGENDA VAAN SE TARKOITTAA JUURI SITÄ MITEN MEIDÄN PITÄÄ TOIMIA YHTEISKUNTAMME KEHITTÄMISEKSI KAIKILLA TASOILLA! PYSTYISIMME SIIHEN JOS MEITÄ UHKAISI VASTAAVANLAINEN TILANNE KUIN TALVISODASSA JA YMMÄRRÄMME SEN – NYT UHKAMME ON TOISENLAINEN JA MEIDÄN PITÄÄ OSATA VASTATA SIIHEN KEHITTYMÄLLÄ.

 KAIKKI VANHAT YHTEISÖLLISYYDEN, TALOUDEN JA TYÖNTEON LAINALAISUUDET EIVÄT TOIMI MUUTTUNEESSA MAAILMASSA JOSSA OLEMME TOTTUNEET TOIMIMAAN, SELVIYTYMÄÄN JA RAKENTANEET YHDESSÄ HIENON HYVINVOINTI YHTEISKUNTAMME. MUUTOSVAUHTI ON NOPEAMPAA KUIN ENNEN JA REAKTIOAJAT PITÄÄ SUHTEUTTAA GLOBALIN MAAILMAAN TRENDEIHIN. MEIDÄN PITÄÄ OLLA VALTAVASTI DYNAMISEMPI KANSAKUNTA TULEVAISUUDESSA JOLLOIN MYÖS YKSILÖIDEN JA RYHMIEN PITÄÄ OLLA AVOIMEMPIA MUUTOKSELLE, JOUSTAVAMPIA, YHTEISTYÖKYKYISIÄ, LUOTTAVAMPIA SEKÄ YHTEISÖLLISEMPIÄ TOISISTAMME HUOLTAPITÄEN, ”YHTEEN HIILEEN PUHALTAJIA”, EI SAA ERISTÄYTYÄ.

 GLOBALISAATIO EI OLE UHKA VAAN MAHDOLLISUUS TOIMIA YHDESSÄ MUTTA SE VAATII YKSILÖTASON KEHITYSTÄ. ”NUORISSA ON TULEVAISUUS” JA HE OPPIVAT AIVAN ERILAISEN MAAILMAN KUIN MITÄ ME JO NYT ELÄMME. OTETAAN TULEVAISUUS HUOMIOON NYT, KEHITETÄÄN JA KEHITYTÄÄN ROHKEASTI MODERNIMMAKSI DYNAMISEKSI YHTEISKUNNAKSI KAIKILLA ERI TASOILLA! TÄMÄ KOSKETTAA MEITÄ KAIKKIA.