MAANKÄYTÖN SOPIMUKSET HYÖDYNNETTÄVÄ KASVUKÄYTÄVÄLLÄ
Ympäristöministeriössä (YM) on vireillä maankäytön- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus vuosina 2018- 2022, minkä vuoksi on teetetty tarkastelu maankäyttösopimuksia ja kehittämiskorvauksia koskevista käytänteistä ja arvioitu niiden oikeudellista suhdetta (132/1999) MRL 12 a luvun sääntelyyn.
Pirkkalassa aihe on ajankohtainen, koska kunnan asunto- ja maapoliittinen ohjelma on parasta aikaa valmistelussa tulevaisuutta varten. Tämä tulee kunnanvaltuuston päätettäväksi kevään aikana. Laissa edellytetään, että kunnilla tulee olla maapoliittinen ohjelma muttei määritä sen sisältöä tarkasti. Maapolitiikalla tarkoitetaan kuntien maahankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Tämän vuoksi kunnan ohjelman päivitys on erityisen tärkeässä roolissa poliittisena linjauksena kunnan kehityksen ja rakentamisen ohjaukseen tulevassa.
Vuonna 1999 MRL 12 a asetettiin helpottamaan maankäyttösopimuksia raakamaan kaavoitukseen kunnan, yksityisen tai kolmannen tahon kesken. Käytännössä käyttöala on rajautunut vain asemakaavamuutoksiin ja siten lisä- ja täydennysrakennushankkeisiin.
Selvityksessä ilmenee maankäyttösopimusten määrittelykäytännön olevan vaihtelevaa. Kaavamuutoksen yhteydessä peritään maksuna kunnalle noin 40-60 %:a tontin arvonnoususta. Maksuista on myönnetty alennuksia esimerkiksi täydennysrakentamisen edistämiseksi. Pirkkalassa ei ole tehty kaavoitusta yksityiselle maalle eikä selkeitä maankäyttösopimuksia asemakaavamuutoksiin. Tämä tarkoittaa, että Pirkkalassa on tehty sopimuksia, joista kunnan kaavoitusoikeudesta ei ole sovittu selkeää maksua hyödyn saajalle. Kunta ei ole hyödyntänyt lain antamaa mahdollisuutta ansaita yhdyskuntarakenteen ylläpitäjänä. Selvityksenkin mukaan maksujen kustannusvastaavuus ei ole kovinkaan avointa ja läpinäkyvää.
Pirkkalassa tulee ottaa maankäyttösopimukset tavalliseen keinovalikoimaan hyväksyttynä ja avoimena prosessina kaikille osapuolille. Selvityksessä ehdotetaan, että maksujen tulee olla kustannusvastaavia, läpinäkyviä ja lisätä samalla sopimusosapuolien välistä tasapainoa. Näitä saadaan edistettyä selkeällä maapoliittisen ohjelman sisällöllä käytettäväksi maankäyttösopimuksiin sekä avoimella yhdyskuntarakentamisen kustannustietojen saatavuudella.
Selkeillä pelisäännöillä kehittyvän Pirkkalan joukkoliikenteen kasvukäytävän varrella olevat kiinteistöt ja yhteistyökumppanit tietäisivät toimintamahdollisuudet. Tämä avaisi uusia mahdollisuuksia kunnostaa tai uusia vanhoja kiinteistöjä lisäämällä rakennusoikeutta ja kerrosmääriä täydennysrakentamista varten. Tästä on jo esimerkkejä mm. Loukonlahden alueella. Nämä kasvukäytävät ovat Naistenmatkantien varrella 500 m säteellä, Suupalla, Vähäjärvellä, Kurikassa, Kyöstissä, Pereellä ja Takamaalla. Asia koskettaa isoa määrää kuntalaisia ja siitä saatavat hyödyt, kuten tulovirta, kaikkia kuntalaisia.
Kohtuuhintaista rakentamista ei myöskään voi syntyä ilman tehokasta kaavoitusta ja riittävää tonttitarjontaa. Tästäkin näkökulmasta katsottuna yksityisen maan kaavoittamisen sulkeminen kategorisesti pois keinovalikoimasta kehittämiskorvausta hyödyntämättä on lyhytnäköistä politiikkaa.
Niilo Rautionmaa, toisen kauden
valtuutettu (kok), rakennusmestrari
