Kolikon kaksi puolta

AL 11.12.2017

Pirkkalan terveyskeskussairaalan vuodepaikkaosasto herätti keskustelua vuoden 2018 talousarviokeskustelussa. Vuonna 2016 osasto muutettiin 32 paikkaisesta 28 paikkaiseksi koska kuormitusaste oli ollut pitkään 70 % luokkaa, mikä tarkoittaa 22,4 paikan käyttökeskiarvoa. Osaston kuormitustavoite on 90 %. Vuoden 2017 alusta kuormitustavoitteeksi oli asetettu siis 25,2 paikkaa.

2018 talousarvio keskustelujen lähestyessä nousi esille 2016 supistettu vuodepaikkaosasto. Poliittisille ryhmille jaetusta taustamateriaalista syys- lokakuun aikana selvisi nopeasti että kuormitusaste oli ollut 100 % luokkaa, ison osaa vuotta. Tilanne otettiin heti esille hyvinvointilautakunnassa, joka sai nopeasti selvityksen tilanteesta, jolla pääsi yleiskäsitykseen mikä mättää. Huomattiin, että vuodeosastoa rasittavat potilaat, jotka eivät kuulu kyseiselle osastolle. He eivät ole lääkinnällisen avun tarpeessa, he odottivat siirtoa kuntoutukseen tai tehostetun vanhustenhuollon paikkaan. Heitä kerrottiin olevan 6-8 paikkaa 28. Hoitoprosessin toimiessa kuormitusaste olisi ollut siis 70–80% luokkaa. Pirkkalassa oli siis hoitoprosessiongelma.

AL 11.12.2017

Ryhmämme nosti hyvinvointilautakunnassa esille kysymyksen: "Miksi asiaan ei ole reagoitu aikaisemmin?" Huomioidaan vielä että lautakunta istui neljättä kuukautta vaalinnan jälkeen, joista kaksi ensimmäistä kuukautta oli kesätaukoa. Tähän kysymykseen vastaus kuului terveyskeskukselta, että "On toimittu totutun mukaisesti" eli paikkojen vähentyminen oli jätetty huomioimatta terveyskeskuksen toiminnassa 2017. Potilaiden selvittäminen oikeaan paikkaan oli unohtunut koska aiemminkin oli ollut reserviä. Kuormitusta oli lisännyt vielä vuoden aikana esiintynyt flunssaepidemia. Esille kävi myös että vuodeosastolla on mahdollisuus avata väliaikaisia lisäpaikkoja jos tarvetta on. Tilanne ei olisi ehkä päässyt eskaloitumaan, mikäli Pirkkalassa olisi ollut ylimääräisiä jatkohoito- tai -sijoituspaikkoja niitä tarvitseville. Iso arvostus osaston työntekijöille jotka joutuivat ilman omaa syytään venymään, kiitos!

Ongelmaa lähdettiin vahvasti sosiaalidemokraattien toimesta ratkaisemaan pullonkaulaa leventämällä eli osastopaikkoja palauttamalla, aivan kuin sairaala olisi korkkilinen, sijoituspaikka, josta ei pääse ulos. Loka- marraskuun aikana kokoomuslaiset selvittelivät asiaa taustalla perinpohjaisesti. Syksyn aikana kunta jo asetti palveluohjaushenkilön terveyskeskukseen ja selvitettiin 15 paikkaisen, terveyskeskuksen naapurissa olevan, valmiin Attendon tehostetun vanhustenhoitoyksikön avaamisen esteet ja edellytykset. Tässä kohtaa syttyi kunnassa ns. hehkulamppu!

Marraskuun aikana kunnassa tehtiin tarkka selvitys jossa todettiin että 28 paikkaisella osastolla on 9 henkilöä jotka eivät osastoa enää tarvitse, kuormitusaste olisi näin 68 %. 7.12. Attendon yksikkö avasi ovensa. Lisäksi vanhustenkotiin avattiin yksi kuntouttava paikka joiden määrää kasvatetaan neljään. Kotihoidon tiimiä tullaan kehittämään jotta kotona asuminen sekä kotouttaminen tulevat helpommaksi ja oikeaksi vaihtoehdoksi. Todetaan, että terveyskeskussairaalan vuodeosasto ei ole kuntouttava yksikkö, sellaistakin matkalla ehdotettiin ja lisäksi paikkoja ei saa ylimitoittaa seutukuntamyyntiä varten.

Kukaan ihminen ei halua olla sairaalassa, jollei siellä ole pakko olla, vaan paikassa mikä on hänelle viihtyisämpi tai kotoisampi. Ongelmien syyt tulee selvittää ja ratkaista oikeita asioita. Nyt pitää toimia hyvinvoititavoitteiden eteen yhdessä.

Tämä prosessi toi esille ongelmakohtia Pirkkalan toiminnassa ja sen että Pirkkalan tulee panostaa kuntouttavaan ja kotouttavaan vanhustenpalveluun entistä enemmän. Lisäksi hyvinvointilautakunnassa on jo sovittu että tilannetta seurataan säännöllisesti sekä reagoidaan tarvittaessa. Totuus on että Pirkkalan väestö vanhenee ja meidän tulee tehdä parhaat mahdolliset toimet tarpeen mukaisesti.

Hyvinvointilautakunnan Pirkkalan varapuheenjohtaja

Terverakennus - suunniteltu vai toteutettu?

Euroopan ilmastovyöhykkeitä

Käydessäni rakennuslinjaa teknillisessä koulussa 90-luvun alussa minulle opetettiin hyvin maalaisjärkeen käypä fraasi: ”Suomessa tulee suunnitella ja rakentaa olosuhteiden mukaisesti.” Lisääntyneiden rakennusongelma uutisten joukossa mieleeni nousee aina että painotettiinko tätä vain tuleville rakennusmestareille?

Rakentaminen on monitahoinen prosessi jossa monen ammattilaisen tulee toimia hyvin yhteisen tavoitteen eteen saadaksemme toivotun tuloksen. Meillä on monia asioita minkä vuoksi yhteinen rakennettu kansallisvarallisuutemme, joka on miljardein arvoinen, menee huonoon kuntoon tai käyttökelvottomaksi liian lyhyellä käyttöiän odotuksella.

Maailman trendit:               Se mikä sopii Etelä-Eurooppaan, ei hyvällä tahdollakaan aina toimi teknisesti Pohjois-Euroopassa.

Energia:                              Lähitulevaisuuden nolla energiarakentaminen tulee lisäämään ongelmia testaamattomana ja enemmän tarkkuutta vaativana toteutuksena.

Säästäminen:                       Energian säästämisen nopeilla tavoitteilla on valtio kannustanut yhteisöjä väärään tapaan saavuttaa asetetut tavoitteet.

Taloudellisuus:                    Perustelemme rakenneratkaisuja niiden taloudellisemmalla toteutuksella vaikka niiden riskialttius virheille ja vaurioille on huomattavasti suurempi.

Hankintalaki:                       Yhteiskunnallisissa rakennushankkeissa toimijat valitaan joustamattomasti papereiden perusteella eri toteutusvaiheisiin ja kokonaisuuksiin.

Osaaminen:                         Hankintalain perusteella saatamme valita tuottajaksi kriittistä osaamista omaamattoman toimijan.

Koulutus:                            Käytännönosaamiseen perustuva rakennusmestari koulutus poistettiin vuosiksi, rakennusmestarikoulutuksen alasajo vei vastuun suunnittelupöydälle ja paperille.

Toteutus:                              Mitä haastavammat tai vaihtelevammat rakennustavat sitä helpommin syntyy virheitä.

Käyttö:                                Rakennusten käyttäjät eivät tiedä miten tekniikka toimii tai miten rakennusta tulee huoltaa.

Tutkiminen:                         Rakennus on osa rakennettua luontoa. Muutokset normistoon ja materiaaleihin vaatii pitkäaikaisen seurannan ja tutkimustyön varmistuaksemme sopivuudesta ja turvallisuudesta käytännössä.

Perinteet:                             Rakentaminen omaa pitkän historian ihmiskunnan kehityksessä. Hyväksi todettuja ratkaisuja eri olosuhteisiin pitää toteuttaa nykyosaamisen kanssa yhdessä jolloin pääsisimme meidän aikamme tasoiseen toteutukseen.

Minimiriski rakentamisessa huomioidaan olosuhteemme ja perinteiset rakennustapamme sekä luonnonmateriaalien käytettävyys terveellisyys näkökulmasta että kestävän kehityksen toteutumiseksi. Minimiriski rakentamisessa huomioituu samalla rakenteiden suunnittelu että valmistusvirheiden minimointi. Minimiriski rakentamisessa rakennukset toteutetaan vinolla katolla, räystäillä, korkealla sokkelilla, turhia rakenneliitoksia välttämällä, sisätiloissa kulutuskestävyyttä vaativilla pinnoilla kiveä käyttämällä sekä puurakentamisen perinteitä kunnioittaen ja käyttäen kaikissa kohteissa – pidetään ja johdetaan ulkopuolinen kosteus pois rakennusaikana ja valmiista rakennuksessa.