Kunta kehittäjänä?

 Osallistuin Pirkkalan kunnan uuden kunnantalon suunnittelu tapahtumaan jossa yhdessä eriosapuolien kanssa avoimesti koetettiin löytää ajatusta uuden kunnantalon suunniksi. Tapahtuma järjestettiin osallistuttavana mikä on hyvä tapa toimia. Tapahtumaviikon alussa olin mukana luottamushenkilönä toimihenkilöiden ryhmässä ideoimassa. Tilaisuus oli erittäin hyvä itselleni nähdä ja kuulla mitä ajattelevat ne ihmiset jotka tekisivät siellä töitä.

 Yksi iso asian tuli mieleeni heti tilaisuuden alustuksessa.

 Kun, nyt olemme luomassa uutta kunnantaloa joita ei muutoinkaan Suomessa tänä päivänä hirveästi rakenneta niin miksi emme loisi jotakin joka olisi lähempänä tulevaisuutta.

 On tärkeää että kunnantyöntekijöillä ja palveluasiakkailla on terveelliset ja viihtyisät tilat sekä saisimme palvelut kaikki mahdollisimman helposti yhteen. Peilaten Suomen tilannetta, tulevaa digitalisaatiota ja ihan paljon puhuttua rakenneuudistusta miettien niin miksi meillä on kauhea kiire rakentaa jotakin mikä pohjautuu totuttuun tapaan toimia. Investointi on todella pitkäaikainen tulevaisuuteen. Mielestäni pitäisi ensiksi pitää kehitys ideariihiä siittä miten modernisoimme palvelun tuotantoa ja sen antamista kuntalaisille sekä miten kaikki vaikuttaa kuntahallintoon.

 Uuden yhdessä rakennetun vision myötä olisi järkevämpää rakentaa sen pohjalle sitä tukevat toimitilat jolloin saisimme maksimaalisen hyödyn uusista tiloista ja emme taas kahden vuoden päästä huomaa olevamme vanhanaikaisia.

 Meillä on nyt hyvä esimerkki ja kokemusta siittä mitä pitäisi tehdä eli miten yhdessä suunnitellaan tärkeitä asioita kaikkien osapuolien kanssa avoimesti.  Pidetään samalla tavalla tilaisuuksia miten kehitämme Pirkkalan palveluita sellaiseksi mitä kuntalaiset meiltä odottavat!

 Pirkkalassa on vielä suuri haaste yleisestikin tilojen järjestämisen suhteen. Nyt on kahdesta peruskoulusta oppilaita väistötiloissa, kunnantyöntekijät osin väistötiloissa, lukio on liian pieni.. kunta kasvaa ja tarvitaan lisää peruspalvelutiloja joka tapauksessa. Ihmiset tarvitsevat järkevät ja terveelliset tilat toimia!

 Tulevaisuuden terveellisyys haasteeseen Pirkkalassa hyväksyttiin eilen aloitteeni "Yhteiskunnallinen rakentaminen turvattava sisäilma ongelmilta tulevaisuudessa". Nyt pitäisi jo olla opittu tarpeeksi siittä mitä nykyisellä järjestelmällä on saatu aikaiseksi. Terveellisyys arvolauseella kun aloitetaan koko suunnittelu päästään turvallisempaan ratkaisuun. Ekologisuus on muutakin kuin energia politiikkaa se on myös kestävän kehityksen ratkaisuja!

 Miten ratkaistaan Pirkkalan yhtälö? Pirkkala on vakavarainen ja kasvava kunta jolla on mahdollisuudet toteuttaa asiat kuntoon mikäli projekteissa unohdetaan liiallinen itsekkyys ja poliittinen peli. Kunnassamme ei ole pitkään aikaan rakennettu muuta kuin laajennusosia ja korjattu vanhoja. Hyvällä kokonaissuunnitelmalla toteutamme ja ratkaisemme ala- ja yläkoulujen sekä lukion tilat. Asia on ajankohtainen mutta kiireellä ei juuri saada koskaan mitään hyvää aikaiseksi.

Vain ilma on ilmaista ja ajatukset!

 Hyvin monesti puhutaan ilmaispalveluista ja palveluntarjoamisesta yhteiskunnan tekemisessä ja varoilla, sanat itsessään antavat väärän vaikutteen ilmaisesta ja tarjoamisesta. Hyvin tiedämme että kaikki mitä tehdään maksaa ja rahat käytetään yhteisestä verokassastamme.

 Palveluiden järjestämisen kustannukset tarkalla erittelyllä pitäisi olla tänä päivänä hyvin helppoa eri ohjelmistojen sekä tiedon keräämisen kautta. Osaammehan tehdä vuosi budjetitkin hyvin tarkasti. Tämä on ainakin nykypäivää yritysmaailmassa niin miksi ei siis myös kunnallisella tasolla. Ei ole tarvetta peitellä mitään kustannusta koska se on todellisuutta. Näin osaisimme myös paremmin vertailla erilaisia tapoja ja malleja toimia kohti paremman kehittämistä. Miksi emme käytäisi järkeä asioiden järjestämiseen. Se minkä tiedämme helposti on se että yksityisen toiminnan hallinto on vielä moninkertaisesti kevyempi.

 Koemme ihmisinä monia palveluita kovin tärkeäksi elämässämme sekä tarjottavaksi lähellemme ja monet niistä ovat hyvin tärkeitä. Palvelun oikean hinnan esillä olemisesta käsittäisimme mihin verorahamme menevät ja mitä niillä saamme, rahojen jakautuminen eri palveluihin yksikkötasolla. Tällä näkyvällä palvelun kustannuksella osaisimme suhteuttaa arvostuksemme järjestelmää kohtaa sekä osaisimme miettiä mikä oikeastaan on tärkeää ja mikä suhteessa vähemmän tärkeää tai voisimmeko tuottaa sen jollakin muulla tavalla. Tätä samaa asiaa teemme joka päivä omissa henkilökohtaisessa päätöksen teossamme jo ihan ajanhallinnan kautta saati ostoksia tehdessämme ruokakaupassa.

 Yhteiskunnan avoimuus ei voi olla pahasta - näin voisimme havaita että joitakin palveluita voidaan lisätä ja kehittää vieläkin paremmaksi. Tämä olisi veronmaksajan arvostusta eli meidän kaikkien arvostusta tasa-arvoisesti. Kinastelemme suurista summista kokonaisuuksissa mutta emme tiedä yksikkö tason kustannuksia - miten tämä yhtälö on mahdollista kehittyneessä ja sivistyneessä yhteiskunnassa. Kuka ohjaa järjestelmää näin? Isoilla luvuilla hämätään kokonaisuus ja konkreettisuus - ison luvun taakse ei voi nähdä. Sanovat että se on vaikeaa – mutta miten ne sitten on mahdollista järjestää?

 Vain ilma on ilmaista ja ideat - tuntuu että tuo ilmaista sana on keksitty jo kovin paljon ennen kuin yksikään meistä on ollut täällä asioita käyttämässä tai päättämässä. Kustannustietoisuus avoimesti luo mahdollisuuden innovaatioiden kehittymiselle eri palveluiden kehittämiseksi ja samalla koko yhteiskuntamme hyödyksi. Uusien ideoiden kokeilu estetään keinon keksijän vastapuolen vastustuksella, eihän tässä ole mitään järkeä ettei meille anneta valinnan vapautta ja tilaa kokeilla asioita joilla voisimme kehittyä. Yleensä se vastustaa kehitystä joka pelkää menettävänsä jotakin.

KEHITYKSEN VASTARINTA

 EMME VOI KEHITTYÄ JOLLEMME TIEDÄ MIKÄ ON ONGELMA. PELKÄSTÄÄN ONGELMAN LÖYTÄMINEN VOI OLLA TODELLA HANKALA PROSESSI KOSKA TODELLISEN ONGELMAN MYÖNTÄMINEN ITSELLEEN JA MUILLE ON VAIKEAA. IHMINEN LUONTAISESTI ETSII ONGELMAA ULKOPUOLELTA KOSKA ITSEÄÄN KOSKEVA TAI MUUTOSTA TIETÄVÄ ASIA AIHEUTTAA AUTOMAATTISEN SUOJAREAKTION. EI OLE MUKAVAA MUUTTAA TOTUTTUA, MYÖNTÄÄ OLLEENSA VÄÄRÄSSÄ TAI TEHNEENSÄ VÄÄRIÄ VALINTOJA VARSINKAAN RYHMÄN EDESSÄ KOSKA SE ON MONELLE YKSILÖLLE ITSELLEENKIN VAIKEAA. SYY MIKSI MONI VAIHTAA KAVEREITA, TYÖPAIKKAA TAI PARISUHDETTA ON SE ETTÄ EI USKALLETA KEHITTYÄ NÄKYVÄSTI, TÄMÄ ON MYÖS YMPÄRISTÖN AIHEUTTAMAA.

 RYHMÄPAINE AIHEUTTAA SUURTA YHTEISTÄ MUUTOSVASTARINTAA JA GENEROI RYHMÄSSÄ AJATUSMAAILMAA SEKÄ MYÖS VÄÄRIÄ RATKAISUJA. TÄMÄN VUOKSI MUKAVALTA TUNTUVILLA TYHJILLÄ TAI TURHILLA LUPAUKSILLA SAA RYHMÄSSÄ KANNATUSTA. ONGELMA ON HELPPO JA KIVA VAIN LAKAISTA SYRJÄÄN KEKSIMÄLLÄ JOTAKIN UUTTA TILALLE, ONGELMAN EDELLEEN JÄÄDEN ONGELMAKSI. IHMINEN ON LAUMAELÄIN JOKA HAKEE TUKEA JA TURVAA OMALLE NÄKEMYKSELLEEN. ”RYHMÄSSÄ TYHMYYS TIIVISTYY” TÄLLÄINEN RYHMÄ ON SOKEA ULKOISILLE MUUTTUJILLE JA FAKTOILLE. RYHMÄN SISÄLLLÄ SAATTAA OLLA OIKEASTI SUURIAKIN NÄKEMYS EROJA MUTTA PAINE YMPÄRILLÄ ON LIIAN SUURI SEN ESILLE TUONTIIN. IHMINEN KOKEE RYHMÄSSÄ OLON TURVALLISENA JA PIILOUTUU SEN TAAKSE. PIDEMMÄLLÄ AIKA VÄLILLÄ YKSILÖ UNOHTAA OMAT VAISTONSA SELVIYTYÄ JA LUOTTAA RYHMÄÄN SOKEAMMIN.

 KOMMUNIKAATIO, AITO VUOROVAIKUTUS, AVOIMUUS, VÄLITTÄMINEN, SUVAITSEVAISUUS, YMMÄRRYS, EPÄITSEKKYYS, HUOMIOONOTTAMINEN, TASA-ARVOISUUS, YHDESSÄ TEKEMINEN JA OIKEUDENMUKAISUUS ON ARVOJA KEHITTÄMÄÄN KEHITYSTÄ ETEENPÄIN NIIN ETTÄ SAAMME OIKEASTI JOTAKIN AIKAISEKSI. KAIKILLE YHTEISEN SELKEÄN TAVOITTEEN OLEMASSA OLEMINEN AUTTAA PROSESSOIMAAN ERI RYHMÄT JA YKSILÖT TOIMIMAAN SEN ETEEN YHTENÄ RYHMÄNÄ JA RINTAMANA. ”TALVISODAN HENKI” EI SAA OLLA VAIN VANHA LEGENDA VAAN SE TARKOITTAA JUURI SITÄ MITEN MEIDÄN PITÄÄ TOIMIA YHTEISKUNTAMME KEHITTÄMISEKSI KAIKILLA TASOILLA! PYSTYISIMME SIIHEN JOS MEITÄ UHKAISI VASTAAVANLAINEN TILANNE KUIN TALVISODASSA JA YMMÄRRÄMME SEN – NYT UHKAMME ON TOISENLAINEN JA MEIDÄN PITÄÄ OSATA VASTATA SIIHEN KEHITTYMÄLLÄ.

 KAIKKI VANHAT YHTEISÖLLISYYDEN, TALOUDEN JA TYÖNTEON LAINALAISUUDET EIVÄT TOIMI MUUTTUNEESSA MAAILMASSA JOSSA OLEMME TOTTUNEET TOIMIMAAN, SELVIYTYMÄÄN JA RAKENTANEET YHDESSÄ HIENON HYVINVOINTI YHTEISKUNTAMME. MUUTOSVAUHTI ON NOPEAMPAA KUIN ENNEN JA REAKTIOAJAT PITÄÄ SUHTEUTTAA GLOBALIN MAAILMAAN TRENDEIHIN. MEIDÄN PITÄÄ OLLA VALTAVASTI DYNAMISEMPI KANSAKUNTA TULEVAISUUDESSA JOLLOIN MYÖS YKSILÖIDEN JA RYHMIEN PITÄÄ OLLA AVOIMEMPIA MUUTOKSELLE, JOUSTAVAMPIA, YHTEISTYÖKYKYISIÄ, LUOTTAVAMPIA SEKÄ YHTEISÖLLISEMPIÄ TOISISTAMME HUOLTAPITÄEN, ”YHTEEN HIILEEN PUHALTAJIA”, EI SAA ERISTÄYTYÄ.

 GLOBALISAATIO EI OLE UHKA VAAN MAHDOLLISUUS TOIMIA YHDESSÄ MUTTA SE VAATII YKSILÖTASON KEHITYSTÄ. ”NUORISSA ON TULEVAISUUS” JA HE OPPIVAT AIVAN ERILAISEN MAAILMAN KUIN MITÄ ME JO NYT ELÄMME. OTETAAN TULEVAISUUS HUOMIOON NYT, KEHITETÄÄN JA KEHITYTÄÄN ROHKEASTI MODERNIMMAKSI DYNAMISEKSI YHTEISKUNNAKSI KAIKILLA ERI TASOILLA! TÄMÄ KOSKETTAA MEITÄ KAIKKIA.

Kuka luo hyvinvointimme?

 Aihepiiri joka tuntuu saavan mediassa ja keskusteluissa aivan ihmeellisiä käsitteitä siittä mikä oikeasti on hyvinvointimme pohja. Hyvinvointimme pohja on aina ollut ja tulee olemaan näillä luonnonvaroilla Suomessa työnteko ja ei mikä tahansa työnteko näin lähtökohtaisesti ja suurpiirteisesti kerrottuna.

 Ensimmäiseksi meillä pitää olla työpaikkoja jotka tuottavat tarvikkeita joista saadaan vientiä, ilman vientiä emme pysty tuottamaan nykyistä hyvinvointiamme. Nämä työpaikat syntyvät yhtiöissä ja kilpailukykyisillä tuotteilla. Kilpailukyvyn yksi tärkeimmistä arvoista tänä päivänä ovat tehokkuus joka saavutetaan erilaisten asioiden yhteissummalla sekä uudet innovaatiot. Jatkuva tuskailu perusasioiden keskuudessa tappaa luovuuden jota tarvitsemme selviytyäksemme.

 Sisämarkkinan kysyntä pitää täyttää mahdollisimman hyvin kotimaisin avuin kaikkien tarpeiden osalta ja tämäkin tapahtuu yksityisen sektorin kautta. Tämä koskee niin tuotantoa kuin pääosaa palvelusektoria. Kiistaton fakta on se että työpaikka yksityisellä sektorilla tuottaa valtiolle enemmän verokertymään kuin verorahoilla tuotettu työ joka toisella kädellä syö omaa kassaansa. Tämä ei tarkoita ettei meillä olisi tulevaisuudessa lainkaan kunnallisia palveluita mutta niiden ylläpitämiseksi tarvitsemme näitä edellä mainittuja työpaikkoja! Ei voi olla isompia kuluja jollei ole tuloja tai kulut pitää sopeuttaa tuloihin.

 Mitä meidän tulee kehittää tästä yhtälöstä jotta pysyisimme pitämään, kehittämään tai joutuisimme edes vain vähän laskemaan totuttua elintasoamme ja yhteiskuntamme toimivuutta?

 Olisiko yksinkertainen tapa edetä se että edesautamme kaikenkokoisten yritysten kykyä toimia! Tutkia ja säätää normistomme niin että kilpailukyky säilyy ja hyvinvointimme joka on meille kaikille hyvin tärkeä arvo. Kuka tietää parhaiten miten yritysten toimintaa kehitetään, ne ihmiset jotka ovat päivittäin tekemisissä ongelmien ja tehtävä kentän kanssa vai ne jotka katsovat asiaa hieman sivusta tai jopa kokonaan ulkopuolisena?

 Yhteisen tavoitteen saaminen on kaikille tärkeää ja vielä tärkeämpää on sen sisällön sekä merkityksen ymmärtäminen meidän kaikkien kannalta. Fakta on että asioille on tehtävä jotakin, olemme jo myöhässä! Haluammeko ajatella yhteiskuntamme modernisoinnin mieluimmin itse kehitettynä kuin jonkun muun pakon edessä sanelemana?

 Hyvinvointia luomme me itse, pidätkö huolta itsestäsi, läheisistäsi ja kokeeko työnsä tekemisen tärkeäksi osaksi omaa ja yhteistä hyvinvointiamme. Pidetään tämä maa liikkeessä, edellytykset, asenteet ja motivaatio pitää saada kuntoon faktat ymmärtämällä ja kaikkien aktiivisella osallistumisella.

 Mikä olisi tulevaisuuden unelma tai elämän tapa mihin haluamme tähdätä? Ennen vanhaan unelmoitiin kansaneläkkeelle pääsystä, olisiko nyt unelmana koko elämän mittainen yksilöllinen hyvinvointi yhteiskunnassa joka toimii joustavalla normistolla dynaamisesti ja olisi avoin uusille asioille kannustavasti ja samalla varmalla pohjalla kansalaisiaan innostaen kohti tulevaisuutta. Vain kehittymällä selviydymme, olemme yhteiskunnallisen rakennemuutoksen vääjäämättömässä käänne kohdassa, meidän pitää uskaltaa uusiutua vauhdissa!