torstai 15. maaliskuuta 2018

"Pyhälehmä sairastaa" - blogi kolumni


Niilo Rautionmaa
Hallinnolliset ja pääosin toiminnalliset rajamme polveutuvat aikaan jolloin tieto kulki jalan ja hevosilla - niin ja maitoa tuli lehmästä.

Tänään maailman toimijat tietävät meistä ja tarpeistamme enemmän kuin kuntamme. Voidaan jopa miettiä päättäjien mahdotonta tehtävää sovittaa päivän näkemys ja tarpeet nykyisiin rajoihin. Olemme kehityksen kohdassa jossa osaaminen, käytäntö ja teknologia jo voivat korvata järjestelmämme. Tämä näkyy kansalaisten tyytymättömyydessä päättäjiin ja järjestelmän toimivuuteen, sekä tietenkin kulujen kasvuna. Kunnat voidaan korvata älytekniikalla.

Monet päättäjät puolustavat itsenäisiä kuntia asemansa vuoksi ja järjestelmä puolustaa itseään, kyse on myös vallasta. Yhteistoimin tuotetaan päätöksiä, joilla pidetään systeemistä kiinni, vaikka mahdollisuudet rajattomalle tekemiselle on olemassa. 

Toimiva lähidemokratia on hieno tavoite. Älytekniikan ja sovellusten avulla saavutamme vuorovaikutteisen lähivaikuttamisen paremmin kuin nykyään. Kansalaiset ovat tottuneet elämään vuorovaikutteisessa maailmassa, jossa kaikki tieto on saatavilla ja sen välitys on helppoa. Ei unohdeta vaaleja demokratian vaalijana, mutta näkökulmat huutavat päivitystä.

Lähipalveluiden toteuttaminen ei ole kiinni hallinnon osoitteesta tai rajoista. Tasavertaisuus kansalaisia kohtaan on tärkeää. Laajalla toiminta pohjalla saavutamme sen varmemmin, myös käytännössä. Lähivaikutteet toteutuvat dynaamisesti tietoa keräten, seuraten ja reagoiden. Toiminnat optimoituvat itsestään kertyneen tiedon ja palautteen myötä parhaaksi mahdolliseksi.

Rajoja puolustava päätäntä tuhoaa ympäristöä, koska jokainen turhaan käytetty euro kuormittaa ja näin vaikuttaa ympäristöön. Päätännän perusteita tulevaisuudessa on kestävän kehityksen arvioiti ja käytäntöön saattaminen, joka päätöksessä. Älytekniikalla ja sertifioidulla yhteistyöllä eri tahojen kanssa saavutamme tärkeät yhteiset tavoitteen tuloksellisesti.

Mahdollisuuksien yhteiskunnassa löydämme nuorille, syrjäytymisuhan alla oleville tai työttömille, mielenkiintoista ja innostavaa työtä, he tietävät miten sovelluksia käytetään.

Muutoksella on kiire, koska yhteiskuntamme passivoituu järjestelmässä, mikä ei vastaa päivän mahdollisuuksia ja odotuksia. Osaamista meiltä löytyy, joten kehitys ja keskustelu käyntiin kohti tarvittavia muutoksia.

Pidetään lehmä onnellisena ja ei keskitytä siihen miten paljon sitä pystyy lypsämään.


Niilo Rautionmaa
Hyväksytty Toiminnankehittäjä, Pirkkala

keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Eroon rajoista - vaikuttamista ja toimivuutta lisäten



 Suomi on noussut edelläkävijäksi monessa asiassa mutta kehityksessä meitä uhkaa jalkoihin jääminen jollemme osaa uusiutua. Tärkeimmät tekijät elinvoimaisuudelle ja tulevaisuuden menestymiselle ovat yhteiskunta inframme toimivuus ja hyödyntäminen moderneine mahdollisuuksineen. Tärkeää on sivistys ja sen avulla osaamme uudistua. Sivistyskasvatukseen meidän tulee lisätä inhimillisyyttä – tulevaisuudessa emme pärjää tiedossa robottien ja keinoälyn kanssa, vaan käytämme niitä hyödyksi. Iso ongelmamme on ikääntynyt järjestelmä ja nykyinen kuntalaki joka on ajalta jolloin informaatio oli kirjoissa kulkien postilla ja faksilla.

Pirkkalaisessa 14.3.2018 kirjoitus otsikolla "Tulevaisuuden kunta tarvitsee erilaista ajattelua ja pelvelutuotanota"
 Isoin este ja mahdollisuus ovat ihmiset itse. Kaikki mitä osaamme kuvitella osataan jo lähes kaikki toteuttaa. Miten toteutamme yhteiskuntarakenteen, jonka osaamme jo kuvitella? Mistä totutusta olemme valmiita luopumaan saadaksemme parempaa? Arkemme voisi toimia kuin elokuvissa, jos annamme mahdollisuuden kehitykselle. Itseasiassa meidän ei tarvitsee kuin vain nähdä ja toteuttaa asioita uudella tavalla. Näin tekee jo esimerkiksi Airbnb, Über tai mikä tahansa moderni toimija.

 Olemme saavuttaneet sivistyksellä valveutuneisuuden ja teknologiassa sekä sen kokemuksessa tason, joka ajaa ohi vallitsevan käyttöjärjestelmän. Muutostilan huomaa kipuiluna ja tuskaisuutena asioiden järjestymiseen päivän luomiin mahdollisuuksiin nähden. On järjestelmä päivityksen aika! Uudessa mallissa vanhanaikainen kuntarajoihin kiinnittynyt palvelumalli unohdetaan.

 Uudella alustalla pääsemme parempaan palveluun pienemmällä byrokratialla ja kustannuksella, samalla lisäten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia oikeassa arjessa. Ajatellaan että malli on palvelukenttä jossa sertifioidut partnerit toimivat kilpaillen hinnalla, laadulla ja fiksuudella. Haluaisitko sinä että sinun kokema palvelu vaikuttaa suoraan toiminnan kehitykseen?

 Jokaiselle palvelulle määritellään lakisääteiset velvoitteet ja muut yhdessä toivotut sekä määritellyt toiminta tavoitteet että laatu. Kaikkiin lisämäärittelyihin paikalliset olosuhteet ovat ratkaisevia luontaisen lähitoimintaympäristön luomisessa. Palveluiden määritelmiä voidaan muuttaa dynaamisesti kertyneen käyttötiedon ja -kokemuksen pohjalta.

 Meillä osataan kunnissa ja maakunnissa eritasoilla ja -alueilla ennustaa tulevaisuutta parhaan tietämyksen mukaan ja monesti päivän ratkaisujen tulessa käyttöön perustuneet ne jo vanhentuneeseen tieteeseen. Vaikuttavat asiat arkeemme syntyvät nykyään globaalisti ja nopeasti. Tiedon hyvään hallintaan tarvitaan isompaa ja notkeampaa ekosysteemiä. Meidän tulee päästä pois hallinnollisista palvelurajoista dynaamiseen ympäristöön.

 Menestyäksemme globaalissa kilpailussa ja tulevaisuuden osaajien sijoittumisella Suomeen niin puhtaus ja terveys ovat tärkeitä. Lisäksi pitää olla mahdollisuus toimia osana yhteiskuntaa itselle sopivalla tavalla ja tämän pitää sointua helpoksi osaksi arkea. Elinvoimaisuuden perusehtona ovat elinvoiman uudet toimintamahdollisuudet, käyttäjät ja ehdottomasti vertaillut ja sertifioidut palveluiden tuottajat. Vetovoimaisuuden tekemiseksi tarvitsemme laajempaa ja vahvempaa aluetta kokonaistavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä moni maakuntakin jää liian pieneksi.

 Vertaillut ja sertifioidut tuottajat tuottavat sovittuja ja määriteltyjä p
alveluja sovitusti. Toimintaa määritellään, seurataan ja tarkastellaan demokraattisesti valittujen luottamushenkilöiden kautta, kuten nykyäänkin. Uutena tärkeänä elementtinä on käyttäjien mahdollisuus reaaliaikaiseen suoraan vaikuttamiseen ja osallistamiseen palveluiden käytettävyydestä ja niiden kehityssuunnasta. Kansalainen tuottaa tietoa, jolla nähdään palveluiden toimivuus ja taso joka hetki, sekä järjestelmä reakoi asioihin tarvittaessa nopeasti
.
 Dynaamisessa järjestelmässä tuottajan toimivuus on erityisen ratkaisevaa mikä parantaa palvelua koska huonoimmassa tapauksessa järjestelmä ehdottaa tuottajan poistamista tuottajapoolista. Tuottajaksi voi ryhtyä helposti ilmoittautumalla vertailuun, jolla dynaamiseen tuottajapooliin pääsee. Dynaamisella järjestelmällä palvelut optimoituvat määriteltyyn kehykseen palaute- ja tietojärjestelmän kautta ja kaikki saavat parhaan onnistumisen tunteen samalla kun asiat hoituu.

 Onnistuaksemme meidän tulee ajatella uudella tavalla ja luoda mahdollistavaa lainsäädäntöä. Tärkeää on että kaikkien käytettävien käyttöjärjestelmien tulee keskustella keskenään. Kaikki tarvittava teknologia ja osaaminen ovat jo olemassa. Lainsäädännön ja alustan valmisteluun meidän pitää aloittaa testaaminen varhaisessa vaiheessa.

 Tulevaisuuden palveluiden toimivuus ja laatu tulee mahdollistaa mahdollisimman kevyesti. Mahdollisuuksien isoin toiminta alue on koko Suomi. Maakunta- ja kuntarajat ovat vain paperille piirrettyjä viivoja ja hallinnollisia rajoja. Kaikki palvelut pitää määritellä toimintojen toimivuuden mukaisesti. Kansalaisten, päättäjien ja toimijoiden kanssakäyminen ja näin aito kommunikaatio lisääntyy, vielä ohjaten meitä tulevaisuudessa automaattisesti positiiviseen suuntaan dynaamisesti kehittyvässä alustassa.

Niilo Rautionmaa
Pirkkalan kunnanvaltuutettu (kok)
Hyväksytty Toiminnankehittäjä

torstai 1. maaliskuuta 2018

Perheet ovat valmiina perhevapaaudistukseen - onko yhteiskunta?



Hallituspuolueiden puheenjohtajat päättivät maanantai-iltana 12.2.2018, että hallituksen käynnistämän perhevapaauudistuksen valmistelu keskeytetään.

Pirkkalainen 21.2.2018
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti jatkohaluttomuudestaan jo sitä edellisenä perjantaina. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan ja esittää asiaa nyt seuraavaan budjettineuvotteluun. Perhevapaauudistuksen takana on kokoomuksessa vahva tuki ja puoluekokouksen päätös.
Kuten viimepäivien keskustelussa on hyvin tullut esiin, on perhevapaajärjestelmän uudistamisessa kyse sekä tasa-arvosta että työllisyydestä. Uudistuksen ääneen lausuttuna tavoitteena on saada useampi äiti töihin ja useampi isä pitämään perhevapaata lasten kanssa kotona.

On vaikeaa kuvitella, miten joku voi pitää äitien työllistymistä ja isien kasvavaa oikeutta perhevapaaseen huonona asiana. Se on tasa-arvon rakentamista. 

Hallitus on ottanut työllisyysasteen nostamisen ja myös kannustinloukkujen karsimisen yhdeksi päätavoitteistaan. Perhevapaiden uudistamisessa on kyse juuri näitä tavoitteita tukevasta päätöksenteosta. Naisille koituu lasten kasvatuksessa miehiä selvästi suurempi vastuu. Tämä puolestaan näkyy naisten alhaisempana työllisyysasteena. Tämä haittaa paitsi kansantaloutta, myös perheen omaa toimeentuloa. Jos äidin kotonaolojakso pitkittyy, haittaa tämä työllistymistä ja uralla etenemistä myös tulevaisuudessa.

Jäykkä ja epätasa-arvoinen perhevapaajärjestelmä selittää osaltaan myös äitien alhaisempaa palkkatasoa ja eläkkeitä. Korjataan ongelmia sieltä mistä niitä syntyy.

Keskustalaisen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ei omien sanojensa mukaan usko isien pitävän omia perhevapaitaan siinä määrin, että uudistus kannattaisi. En itsekään ole täydelliseen kulttuuriin syntynyt, mutta olen kehittynyt maailman mukana. 

Myös keskustan kenttäväki on osoittanut merkillistä pessimismiä suhteessa uudistuksen tavoitteisiin. On outoa, ettei pääministeripuolueessa uskota äitien työllistymiseen ja isien tahtoon pitää perhevapaita, varsinkin kun taloustilanne on muutoksen kannalta paras mahdollinen.

Asenteet ja ihmisten tavat eivät muutu, ellei järjestelmä tuota muutosta mahdollista. Kasvatamme, koulutamme ja tuemme kansalaisia tasa-arvoisesti vaiheeseen, josta perheet eivät voi enää valita tasa-arvoista omaa tapaansa toteuttaa elämäänsä.

Valmius muutokseen näkyy myös siinä, että aina kun isien mahdollisuutta jäädä hoitamaan lasta kotiin on parannettu, ovat isät myös pitäneet enemmän vapaita.

Tasa-arvo ja korkeampi työllisyys ovat Suomelle tärkeitä tavoitteita, niitä parantavia uudistuksia pitää viedä rohkeasti eteenpäin.

Meidän tulee luoda mahdollisuus tasa-arvolle toteutua – hyvistä arvoista, sanoista tekoihin.

Niilo Rautionmaa
yksinhuoltaja, Pirkkalan hyvinvointilautakunnan vpj (kok