Lähidemokratian merkityksestä Pirkkalassa

Yhteiskirjoitus Ilona Salomaa-Uusitalon kanssa, julkaistu Pirkkalaisessa 30.12.2016

Pormestarin valinnan heijastettava kuntalaisten tahtoa

Maakuntauudistus suuntaa kunnallista päätäntävaltaa uudelleen ja sen myötä lähidemokratian on löydettävä uusia toimintamuotoja. Paikkaidentiteetti ja paikallisuus eivät uudistuksen jälkeenkään katoa mihinkään. Tulevaisuudessa kuntatasolle jäävät tehtävät ovat sivistykseen, kaavoitukseen, kuntainfraan ja kunnan kehitykseen liittyviä

Kunnassamme kehitteillä oleva poliittisen johtamisen kehittämismalli pyrkii vastaamaan uudistukseen kohdentamalla paikallista päätöksentekoa palvelujen organisoinnin kannalta oikeisiin painopisteisiin. Tuleva malli on yhdistelmä keskustelevaa otetta, luovuutta ja läheisyyttä tehokkuutta unohtamatta. Tehokkuudella tarkoitetaan, että koko luottamusorganisaatio viranhaltijoita myöten kykenee tarkastelemaan palvelutarpeita ja siihen liittyviä muutoksia joustavana kokonaisuutena. Luottamushenkilöt nivovat paikallista tietoa ja kuntalaisnäkökulmaa päätöksentekonsa tueksi.

Koko prosessin onnistumisen kannalta tärkeää on, että kunnan toimintojen läpinäkyvyys ja avoimuus kasvaa jatkossa. Loppupeleissä kysymys on siitä, mihin tehtäviin, ja millaisella hallintomallilla ja henkilömäärällä yhteistä rahaa käytetään.  Ihanteena on toiminnan suoraviivaistaminen vähemmällä byrokratialla. 

Eräs lähidemokratian edistämisen työväline on ollut Pirkkalassa pormestarimalli, johon siirryttiin länsimaisen demokratian edistämiseksi, vallankäytön selkiyttämiseksi ja vallan siirtämiseksi lähemmäksi äänestäjiä. Luotaessa pormestarimallia Pirkkalaan, eräs keskeinen ajatus oli, että pormestari on vastuussa äänestäjille ja hänet vaihdettaisiin, jos hän puolueensa valta-aseman menetyksen kautta häviäisi vaalit. 

Demokratian lainalaisuuksia myötäillen todettiin yhteisesti, että poliittisen vallan ja sitä kautta pormestariuden tulee olla vaaleilla ohjattavissa ja vaihdettavissa. Kunnallisvaaleissa äänestäjien suora vaikutusvalta toteutuisi, kun he voisivat äänestää haluamaansa pormestariehdokasta ja näin osoittaa tahtonsa kunnan ykköshenkilöstä. Pormestariuden avulla pyrittiin myös valtuuston vallan palauttamiseen. 

Demokratian toteutuminen on haasteellista erilaisten intressien yhteensovittamisessa. Osallistuvan demokratian ydin on kuitenkin kuntalaisten ja heidän tahtonsa kuulemisessa. Kunnallisvaalien hetkellä kysymys onkin niistä demokraattisista arvoista ja yhteislinjauksista, joita halutaan kunnioittaa. Pormestari mittauttaa luottamuksensa kunnallisvaalin yhteydessä, jonka kautta varmistetaan, ettei kunnan ylimmän johtajan asema muodostu liian hallitsevaksi. 

Pormestarin valintaa ei ole haluttu alistaa suoralle kansanvaalille, koska sitä kautta valitun pormestarin on arveltu saavan liikaa ”populistista” valtaa. Vaikka pormestarin lopulta valitseekin valtuusto, vaalien lopputuloksella pitäisi olla merkitystä tässä prosessissa. Äänestäessään kuntalainen haluaa uskoa yhteiskuntaan ja saada äänensä kuuluville. Pormestarin valinnan tulisikin heijastaa kuntalaisten tahtoa. Valinnan tulisi myös noudattaa aikaisempaa tahtotilaa siitä, että pormestarius on vaalien lopputuloksella ohjailtavissa, kuten Tampereella ja Helsingissä*, jossa pormestari tulee ennakolta sovitusti suurimmasta ryhmästä.

Miten kuntalaisten tahto sitten todellisuudessa näkyy politiikan suunnassa, limittyy kysymykseen kansanvaltaisuuden toteutumisesta. Poliittista dialogia ja yhteistyötä unohtamatta

*lisätty alkuperäiseen tekstiin NR