Pirkkalan valtuustonkokouksen 20.4. ajatuksiani. Yleisesti oli hyvä että hyvinvointi- ja henkilöstökertomukset otettiin tilinpäätöksestä eriytettynä eri kokoukseen jotta näihin tärkeisiin asioihin jäi käsittelyaikaa.
Valtuutetuille päivitettiin aluksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintaa pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen toimesta.
Hyvinvointikertomuksesta itselle nousi kysymyksen aiheeksi tämä:
-"Varhaista tukea saavien lasten määrä on vakiintunut 6 – 7 %:n välille kaikista päivähoidossa olevista lapsista."
Esittelijä käytti samaa jämähtänyt, joten halusin ensinnäkin tietää onko se positiivinen vai negatiivinen ilmaisu? Mielestäni on hyvä ja tärkeää että varhaisentuen verkko on toimiva. Esittelijä ei osannut kertoa onko luku verraten iso, sama vai pieni yleiseen tasoon muualla. Itse epäilen että vakiintunut prosentti kertoo siittä että päiväkodit ja ryhmät saavat yksikköön lisähoitajia/rahaa kun tietynmäärän varhaisentuen tarvitsevia lapsia on ryhmässä. Yli varovaisuus ei varmaan ole fataalia mutta myöskin tarpeetonta lapsia ja perheitä kohtaan sekä taloudellisesti. Valtuutettu Savilahti osasi sanoa että yleinen taso on 1-2% alempi. Jos vakiintuminen ei johdu mieleeni nousseesta asiasta niin mitä teemme eritavalla Pirkkalassa ja miten voimme kehittyä?
-Menkää kokeilemaan http://www.terveyspuu.fi/ sieltä näkee miten terveyteen liittyvät asiat on hoidettu missäkin ja mitä se maksaa per asukas. Todella havainnollinen.
Henkilöstökertomuksesta itselleni nousi kysymykseen laajasti henkilökunnankoulutus sekä työnjohdolliset asiat. Molemmat liittyvät osin toisiinsa.
-Kysyin mitä johtavat virkamiehet jotka ovat paikalla olivat oppineet vuoden aikana? Olisi ollut mielenkiintoista saada tietää mitä asioita he ovat pitäneet itselleen tärkeinä oppeina työnsä puolesta. Joo, tuo ei ihan ole valtuustokokouksen asia joten sain vain vastaukseksi että ovat suorittaneet yliopiston 8 pisteen koulutusta johtamiseen... vastaus ei vaan takaa ja sano minulle mitään.
-Isompi kysymys syntyi työnjohdollisista ja - hyvinvointiin liittyvästä tutkimuksesta ja keskustelusta. Tutkimustuloksessa (Kuvio 6.) asteikolla 1-5 oli työyhteisön toimivuus ja yleiskuva 4 ja esimiestyö, kommunikointi ja henkilöstön motivaatio olivat arvoja 3,5, kaikki nämä samoina vuodesta 2012. Esitin taulukosta mielipiteeni, kun johtajuus ja kommunikointi on 3,5 niin motivaatio ei voilla 3,5 isompi. Eli saadaksemme paremman tehokkuuden kunnan tulee parantaa johtajuutta (esimiestyötä) ja kommunikointia. Sain tästä palautteeksi lähinnä naurua, selittelyä virkamiehiltä sekä valtuustolta sekä vastaukseksi että tutkimuksen arvot ovat tosi hyviä. Silti voimme parantaa, luku on mielestä alhainen työolosuhteiden kannalta 3,5 ja paremman tehokkuuden tavoitteisiin. Keskustelun edetessä esittelijä kertoi kuten viime vuonnakin suurimmaksi esimies ongelmaksi työntekijöiden motivaation vähyyden. Toisessa kysymyksessäni tämän jälkeen esitin, että jos kunnan mielestä johtaminen ja kommunikointi on heidän mielestään hyvällä tasolla niin miksi työntekijät kärsivät motivaation puutteesta? Toisinpäin sanoen jos työntekijä ei ole motivoitunut tehtävästään vaikka johto ja kommunikaatio on hyvää tasoa niin silloin työtekijä kokee työnsä merkityksettömäksi.
Olen vahvasti sitä mieltä että Pirkkalan kunnan esimiestyössä on rutkasti parannettavaa ja varmasti osa henkilöstöstä kokee työnsä merkityksettömäksi. Huonosta johdosta johtuvan matalan tehokkuuden vuoksi mistä syntyy motivaatio pula.
Maahanmuuttajien kotoutusohjelmaan olisi suomenkielen oppimisen motivaatio saatava tärkeämpään rooliin ja järjestää asiasta vähintään puolen vuoden välein seurantaa ja tsemppausta, mielestäni meidän pitää osata osoittaa miten arvostamme heidän kehitystään vaikean kielemme kanssa.
Valtuustossa käytiin paljon muutakin hyvää keskustelua, toivotaan että kehityksen merkitykselle osataan antaa tarpeeksi painoarvoa.
Valtuutetuille päivitettiin aluksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintaa pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen toimesta.
 |
| Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen puhuu. |
Hyvinvointikertomuksesta itselle nousi kysymyksen aiheeksi tämä:
-"Varhaista tukea saavien lasten määrä on vakiintunut 6 – 7 %:n välille kaikista päivähoidossa olevista lapsista."
Esittelijä käytti samaa jämähtänyt, joten halusin ensinnäkin tietää onko se positiivinen vai negatiivinen ilmaisu? Mielestäni on hyvä ja tärkeää että varhaisentuen verkko on toimiva. Esittelijä ei osannut kertoa onko luku verraten iso, sama vai pieni yleiseen tasoon muualla. Itse epäilen että vakiintunut prosentti kertoo siittä että päiväkodit ja ryhmät saavat yksikköön lisähoitajia/rahaa kun tietynmäärän varhaisentuen tarvitsevia lapsia on ryhmässä. Yli varovaisuus ei varmaan ole fataalia mutta myöskin tarpeetonta lapsia ja perheitä kohtaan sekä taloudellisesti. Valtuutettu Savilahti osasi sanoa että yleinen taso on 1-2% alempi. Jos vakiintuminen ei johdu mieleeni nousseesta asiasta niin mitä teemme eritavalla Pirkkalassa ja miten voimme kehittyä?
-Menkää kokeilemaan http://www.terveyspuu.fi/ sieltä näkee miten terveyteen liittyvät asiat on hoidettu missäkin ja mitä se maksaa per asukas. Todella havainnollinen.
Henkilöstökertomuksesta itselleni nousi kysymykseen laajasti henkilökunnankoulutus sekä työnjohdolliset asiat. Molemmat liittyvät osin toisiinsa.
-Kysyin mitä johtavat virkamiehet jotka ovat paikalla olivat oppineet vuoden aikana? Olisi ollut mielenkiintoista saada tietää mitä asioita he ovat pitäneet itselleen tärkeinä oppeina työnsä puolesta. Joo, tuo ei ihan ole valtuustokokouksen asia joten sain vain vastaukseksi että ovat suorittaneet yliopiston 8 pisteen koulutusta johtamiseen... vastaus ei vaan takaa ja sano minulle mitään.
-Isompi kysymys syntyi työnjohdollisista ja - hyvinvointiin liittyvästä tutkimuksesta ja keskustelusta. Tutkimustuloksessa (Kuvio 6.) asteikolla 1-5 oli työyhteisön toimivuus ja yleiskuva 4 ja esimiestyö, kommunikointi ja henkilöstön motivaatio olivat arvoja 3,5, kaikki nämä samoina vuodesta 2012. Esitin taulukosta mielipiteeni, kun johtajuus ja kommunikointi on 3,5 niin motivaatio ei voilla 3,5 isompi. Eli saadaksemme paremman tehokkuuden kunnan tulee parantaa johtajuutta (esimiestyötä) ja kommunikointia. Sain tästä palautteeksi lähinnä naurua, selittelyä virkamiehiltä sekä valtuustolta sekä vastaukseksi että tutkimuksen arvot ovat tosi hyviä. Silti voimme parantaa, luku on mielestä alhainen työolosuhteiden kannalta 3,5 ja paremman tehokkuuden tavoitteisiin. Keskustelun edetessä esittelijä kertoi kuten viime vuonnakin suurimmaksi esimies ongelmaksi työntekijöiden motivaation vähyyden. Toisessa kysymyksessäni tämän jälkeen esitin, että jos kunnan mielestä johtaminen ja kommunikointi on heidän mielestään hyvällä tasolla niin miksi työntekijät kärsivät motivaation puutteesta? Toisinpäin sanoen jos työntekijä ei ole motivoitunut tehtävästään vaikka johto ja kommunikaatio on hyvää tasoa niin silloin työtekijä kokee työnsä merkityksettömäksi.
Olen vahvasti sitä mieltä että Pirkkalan kunnan esimiestyössä on rutkasti parannettavaa ja varmasti osa henkilöstöstä kokee työnsä merkityksettömäksi. Huonosta johdosta johtuvan matalan tehokkuuden vuoksi mistä syntyy motivaatio pula.
 |
| Pirkkalan Henkilöstökertomuksesta 2014 s. 25 kuvio 6. |
Maahanmuuttajien kotoutusohjelmaan olisi suomenkielen oppimisen motivaatio saatava tärkeämpään rooliin ja järjestää asiasta vähintään puolen vuoden välein seurantaa ja tsemppausta, mielestäni meidän pitää osata osoittaa miten arvostamme heidän kehitystään vaikean kielemme kanssa.
Valtuustossa käytiin paljon muutakin hyvää keskustelua, toivotaan että kehityksen merkitykselle osataan antaa tarpeeksi painoarvoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti