Mikä alue kunta on tulevaisuudessa?

(julkaistu Aamulehden Mielipiteet 17.10.2020)

Sote esityksen myötä tulisi 22 hyvinvointialuetta. Maakunta terminologia muutettiin hyvinvointialueeksi, väistetäänkö tällä kritiikkiä alueiden määrästä? Termissä maa vaihtui hyvinvoinniksi ja kunta alueeksi. Tällä muutoksella syntyy paljon ideoita ajaa politiikkaa tulevaisuudessa.

Mitä uudistuksessa jää nykyisille kunnille? Niille jää kasvatus- ja sivistysala sekä maa-alan ylläpito rakenteineen, tämä on kolmasosa nykyisestä verraten budjettiin.

Aluevaalit olisivat alkuvuodesta 2022 ja kuntien valtuustoihin ollaan valitsemassa täysimäärä valtuutettuja keväällä 2021. Mikäli hyvinvointialueet toteutuvat, jäisi nykyisiin kuntiin kolmen vuoden ajaksi iso joukko valtuutettuja päättämään kolmannekseen pienentyneestä budjetista. Voidaanko odottaa kehitystä kunnille jääviin palveluihin, vai uusia avauksia nostamaan kuntaveroa?

Hyvinvointialueiden tavoitteena näyttää hallituksen mielestä olevan vain tasa-arvoisuus. Kuinka epätasa-arvoinen koet nyt olevasi? Kuntien käyttämät varat hyvinvointiin vaihtelevat per asukas ja asiakaskokemukset palvelusta vaihtelevat. Vaikuttavia tekijöitä on monia, kuten sisäinen kulttuuri, ikäjakauma, sijainti, verotulot, pinta-ala, asukastiheys, palvelupisteet ja asuntosi sijainti.

Suomesta ei löydy sellaista varallisuutta, että tuotamme kaikille parhaan kunnan mukaisen kokemuksen. Laskemalla kokemustasoa saavutamme tasa-arvon. Uudistus tulee tämän seurauksena nostamaan verotusta, ennen kuin myönnetään, että asumisesi vapaus vaikuttaa palvelukokemukseesi.

Muuttuuko kunta termi kasvatus-, lumenauraus- vai asumisalueeksi? Mihin tarvitaan termiä itsenäinen kunta? Sote uudistuksen taustalla on nykyisen kuntajärjestelmän alasajo, vaiheittain. Kehityksen suunta muuttuu siirtämällä suurin taloudellinen siivu pois lähidemokratiasta.

Asumisalueen päätettäviä asioita voidaan ohjata ja hallinnoida isoista etäältä tai vain vaan yksiköissä, tosin nykyhallitus ei hyväksy itsenäistä päätäntää. Meillä on esimerkkinä maailman laajuisia yrityksiä, joissa asiakas kokee samaa palvelua kaikissa yksiköissä. Kun vielä lisätään digitalisaation kehitys, häilyy fyysisen lähiohjauksen tarve, keskustelut suoritetaan jo nyt teamsin kautta.

Sivistysalueen päiväkodeissa ja kouluissa on jo johtajat, jotka vastaavat ja ohjaavat toimintaa lainsäädännön ja budjetin mukaisesti. Tarvitaanko sivistysjohtajia jokaisella alueella toteamaan lain mukainen toiminta? Hänen yhtenä vastuuna on koulunkäyntialueiden määritys, Google kartan avulla.

Lumenaurausalueilla on oikeus kaavoittaa, minkä tulee seurata maakuntakaavaa. Miten mahtaa maakuntakaava sopia hyvinvointialueen kanssa yksiin? Kaavoitukseen vaikuttaa palveluverkosto, josta päätäntä osin hyvinvointialueelle.

Aurausalueelle jää paikallisesti palkatun arkkitehdin näkemys aurauksen toiminnallisuudesta, jonka naapurit hyväksyvät. Voisiko naapurusto hyväksyä arkkitehdin työn, jonka koti - ei kun etätoimisto - on kauempana?

Niilo Rautionmaa, valtuutettu Pirkkala (kok)

Hiihtolomasesonkia tulee pidentää

 Hiihlomasesonkia tulee pidentää

Aamulehti 16.9.2021

Koronan kourissa meidän tulisi miettiä monien asioiden uudelleen järjestämistä ja mahdollistamista. Kotimaan ja varsin Lapin matkailun pelastusta tulevaan korona talveen on aika mahdotonta odottaa ulkomaan matkailijoista. Vastavuoroisesti Suomesta on yhtä hankalaa matkustaa ulkomaille loman viettoon.

Yhdistämällä nämä kaksi vaikutetta me löydetään kotoperäinen ratkaisu. Meillä on paljon lomalaisia yhtäaikaa, kuten aina hiihtoloma viikolla ja lomakohteet kotimaassa täynnä. Korona ajassa tulee pitää itsestään selvänä myös etäisyyttä ja näin väljempää täyttöä kohteissa.

Ratkaistaan ongelma jakamalla nykyiset porrastetut hiihtoloma viikkojen vietto alueet kahtia, näin saadaan kuusi porrastettua loma-aika aluetta. Samalla tuplataan hiihtoloma viikkojen sesonki aika kolmesta kuuteen viikkoon. Näin useampi pääsee lomailemaan kotimaassa kun ulkomaillekaan ei pääse, joten halukkaita on enemmän ja samalla tuetaan kotimaan matkailu- ja ravintola-alaa vahvasti.

Vaikutus kouluihin olisi se, että puolella kouluista hiihtolomaviikko aika siirtyisi viikolla, muutoin koko kunta ja koulu on yhtä aikaa lomalla, mikä vähentää ristiriitaisuuksia toteutuksessa. Seuraavana vuonna voidaan vaihtaa viikkoa, jos sellainen kierrätys nähdään tarpeelliseksi. Ajattelen näin, koska tällainen sesongin rakennemuutos voisi olla erinomainen ratkaisu myös pysyvänä muutoksena, haettu vaikutus ei muutu.

Pirkkala Tampereen seudun MAL4 luonnoksessa 2020-23

Mietteitäni MAL4 2020-23 Tampereen seudun luonnoksesta.

29.5. julkistettu Tampereen seudun MAL4 sopimuksen 2020-23 luonnosvaihe, on mielestäni oikean suuntainen kokonaisuus Pirkkalaa koskien.

"Neuvottelutulos Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen MAL-sopimuksista saavutettiin 2.6.2020. Sopimukset tulevat voimaan, kun seudut ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne."

Maanantaina 8.6. valtuuston päätettävänä oleva Pirkkalan strateginen yleiskaava on hyvin pitkälle jo tuon luonnos MAL4 mukainen. 

Molemmat asiakirjat ovat sisällöltään sen tulevaisuuden näköisiä, jolla kuluvaan valtuusto kauteen lähdin 2017. Nämä tulevat asiakirjat ovat molemmat Pirkkalaa kestävällä kehityksellä rakentavia ja mahdollistavat kunnan säilymistä elinvoimaisena. Pirkkalan tulee olla jatkossakin aktiivisena osana seutukuntaan ja toimia aktiivisena vaikuttajana.

Suoraan Pirkkalaa koskettaa MAL4 luonnoksessa seuraavat nostot:

1.     Joukkoliikenneväylä, Naistenmatkantie, on meillä jo olemassa ja sitä tullaan kehittämään edelleen (raide tai pyörä) oli joukkoliikenteen kulkutapa mikä tahansa. Uusista asunnoista 80% tulee olla sen saavutettavissa, eli 800 m säteellä (1,6 km halkaisija) väylästä. Uusia asuntoja Pirkkalassa tuon alueen sisälle tulee sijoittaa 150 kpl vuodessa (tietenkin keskiarvolla). Tämä ajaa tavoitettani täydennysrakentamiseen, millä säästetään uusien alueiden rakentamista ja säilytetään näin enemmän totuttua viihtyisää ympäristöä. Täydennysrakentamisen toteutus syntyy kiinteistökehityssopimuksilla kunnan kanssa. Kehitykset mahdollistavat taas monelle kolmikerroksiselle kerrostalolle esimerkiksi hissin rakentamisen tai helpottavat kustantamaan mittavia perusparannuksia.

2.     Raitiotien hankesuunnitelma Pirkkalassa tulee aloittaa vuonna 2021 ja toteutussuunnitelma tulee aloittaa vuonna 2023. Itse lähtisin hankesuunnitelmaan heti mahdollisuuden avauduttua, jolloin siihen saadaan valtionavustus. Valtionavustus on mahdolliseen suunnitteluun ja myös myöhemmin mahdolliseen toteutukseen 30% kustannuksista. Aikainen startti hankesuunnitelmaan siksi, että mitä enemmän suunnitelmaan käytetään aikaa, sen parempi suunnitelma saadaan aikaan ja sitä paremmin Pirkkala pystyy asiaan vaikuttamaan ja saamaan päätökselle aikaa.

3.     Asuntotuotannosta tulee olla 20% kohtuuhintaista vuokra-asumista, kohtuuhintainen vuokra rakentaminen sisältää mm. vanhuksille, opiskelijoille ja nuorisolle osoitettuja asuntoja, joita keskustan kehittämisen raportissa on jo nyt yleisenä tahto tilana.

4.     Valtion erillistukea on saatavana lentokentän kehitykseen, vientiteollisuuden saavutettavuuden parantamiseksi. Tämä saattaa avata uusia mahdollisuuksia ja kehittää aluetta sekä infraa entuudestaan. 

5.     Lisäksi on saatavilla avustusta kevyen liikenteen infran kehitykseen Pirkkalassa. Kehitys on myös kunnostusta, tämä on huomiotava koska pääosin uusi reitistö kehittyy kunnan uusien alueiden mukana. Olemassa olevien reittien ylläpito on ensiarvoisen tärkeää. Seuraavan MAL-kauden aikana tulisi Pirkkalan kuntoradat (noin 38 km) luokitella ja laittaa terveelliseen sekä turvalliseen kuntoon käyttäjilleen luokituksen mukaisesti.

6.  Pääradan raidehankkeet vaikuttavat suuresti myös pirkkalaisten mahdollisuuksiin liikkua nopeammin ja helpommin työ - ja vapaa-ajan matkoja. Pääradan raidekehitys on koko Suomen eduksi ja osana paikallisen julkisen liikenteen jatketta reitin molemmissa päissä. Pirkkalan on mukana suunnittelu yhtiössä jolloin pääsemme vaikuttamaan tärkeään kehitykseen.

      MAL4 sopimuksen luonnos on kesäkuussa päätettävä maakunta tasolla, josta se etenee kuntien päätöksen tekoon syksyn alussa.

Niilo Rautionmaa

Valtuutettu, Kok

Vanhempien rivitalojen paloturvallisuus ennen vuotta 1990

26.5.2020 julkaistu Aamulehdessä

Ennen vuotta 1990 rakennetuissa rivitaloissa ei ole vaatimuksena yläpohjan eli ullakon palo-osastointia asuntojen välillä. Kun koputat rivitalo asuntosi asuntojen välistä seinää, niin huomaat sen olen olevan jykevämpi rakenteinen, tämä johtuu asuntojen välisestä osastoivasta seinärakenteesta.

Vuodesta 1990 on vaadittu, että tämä osastoiva seinä jatkuu katto rakenteeseen asti, jolloin mahdollinen tulipalo ei pääse leviämään yläpohjassa vapaasti. Tätä kutsutaan yläpohjan palo-osastoinniksi ja se antaa suojaa muille sekä aikaa palontorjunnalle toimia. Aika on aina tärkeää niin henkilö turvallisuuden kuin omaisuuden suojaamisen turvaamiseksi.

Tämän vuoksi vanhempien kuin 1990 rakennettujen rivitalo asuntojen asuntokohtainen yläpohjan palo-osastointi tulee määrätä jälkikäteen suoritettavaksi. Ympäristöministeriö määrittää Suomessa rakentamisen määräykset ja velvoitteet.

Näihin liittyviä ikäviä tulipalo uutisia tulee liian säännöllisesti. Turvallisuuden ja omaisuuden suojan kannalta yläpohjan osastoimisen puuttuminen on erittäin kriittinen puute aikaisemmissa rakenteissa, jonka selkeästi tiedämme ja näin yleisesti tunnustamme. Muuten ei olisi nähty tarpeelliseksi asettaa määräystä vuoden 1990 jälkeen.

Riskiä kasvattaa suuresti se, että osakehuoneistoissa on tehty matkan varrella remontteja, juuri riski ryhmän rakenteisiin suhteessa enemmän ihan jo ikänsä vuoksi. Keittiöremonttien yhteydessä on asennettu liesituulettimeen palotuvaton ilmakanava, myyjän suosittelema "helposti" asennettava ohutmetallinen kurttuputki. Mikä tässä on riskin lisäys?

Kun paloturvaton kurttuputki rasvapalon sattuessa sulaa/palaa, tämä on materiaalin ominaisuus, ja päästää näin liekit suoraan osastoimattomaan tilaan, on aikapommin sytytin lauennut.

Samalla kun tehdään palo-osastointi yläpohjaan niin tulee sattaa ja hoitaa yläpohjan ilmanvaihto kuntoon nyky tietämyksellä. hashtag#ympäristöministeriö hashtag#paloosastointi hashtag#turvallisuus hashtag#rivitaloennen1990 hashtag#tulipalo hashtag#kehitys

Aloitteeni - taajama-alueen okt kiinteistöjen kierrätyksen mahdollistamiseksi

Yhdyskuntajätteestä olisi EU:n jätedirektiivin mukaan kierrätettävä vuonna 2025 jo 55 prosenttia. Tilastokeskuksen viimeisimmän yhdyskuntajätetilaston mukaan kierrätysaste oli kuitenkin vuonna 2017 pudonnut 39 prosenttiin.

Jätin tänään tämän aloitteen:

Yhteiskunnassa on tahtotilaa parantaa jätteiden kierrätystä, varsin kun se tehdään helpoksi.

Suomeen on tulossa uusi jätelaki, jossa velvoitetaan taajama-alueella 5 asunnon tai sitä isomman kiinteistön jätehuollon kierrätys. Uuden jätehuoltomääräysten mukaan biojäte, muovi-, lasi-, paperi-, ja kartonkipakkaukset sekä pienmetalli kerätään erikseen. Tämä velvoite tulee korjaamaan nyt taajama-alueen kerros- ja rivitaloalueiden kierrätystä kokonaisvaltaiseksi ja velvoite aina lisää myös yhteistyötä asunto-osake yhtiöiden välillä.

Haasteena jätehuollon kierrätyksen velvoitteissa on ollut ja tulee olemaan uudenkin laki esityksen mukaan taajama-alueen olemassa olevissa omakotitalo alueilla. 

Pirkkalassa jätehuoltoa hoitaa Pirkanmaan jätehuolto Oy, jossa Pirkkala on yksi omistaja jäsen. Uusille omakotialueille on mahdollista sijoittaa valmis kortteli- tai lähikierrätyspiste, jolla saadaan hoidettua velvoite alueen kiinteistöille liittyä valmiiseen konseptiin. Tämä velvoitus tulee ottaa osaksi Pirkkalan kunnan kaavoitusta. Näin järjestettynä jätteen hoitokustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kiinteistöille vastata.

Haasteena on olemassa olevat omakotitalo voittoisat kaava-alueet. Pirkanmaan jätehuollon tavoitteena on ollut tuottaja yhteisöjen kanssa järjestää Ekopisteitä, juuri sijoitettuna näiden alueiden läheisyyteen. Tiedämme kaikki, että kierrätys on parempaa kun keräyspiste on lähellä ja vaivatonta, kävely matkan päässä tai liikennöinnin varrella.

Pirkkalan kuntaa tarvitaan Pirkanmaan jätehuollon valmiiden konseptien tukemiseen seuraavasti. Pirkkalan kunnan tulee neuvotella ja osoittaa paikat katu tai tie kohtaisesti, jonne lähikeräyspiste voidaan asettaa olemassa olevilla kaava-alueilla. Tilaa ollessa niukasti, niin vapaaehtoisuus periaatteella sopivalla liikenne paikalla olevien maa-alueiden kanssa neuvotellen.

Porkkana kiinteistön omistajalle on maksu maa-alueesta tai pitkä-aikaisesta vuokrasta. Vapaaehtoisille keräyspisteiden sijoittajille on Pirkanmaan jätehuolto miettinyt oman porkkanan antamista esimerkiksi jätekulujen jakosuhteessa. Viesti on, että tällä toiminnalla saa jokainen kiinteistö huomattavan säästön jätekuluihinsa.

Kunnan tulee järjestää kattava kysely ja edetä kohti kierrätyksen järjestämisen organisointia. Tämä tehtävä tulee tulevaisuudessa eteen erittäin suurella varmuudella, niin Pirkkalan toivoisin olevan etulinjassa asian järjestämiseksi. Myöhemmässä vaiheessa kaikilla taajama-alueen kiinteistöillä on suunnitelmaa miten kiinteistöjen kierrätys hoidetaan.

Haja-asutun alueen kierrätys mahdollisuuksien parantamista tulee tutkia ja edelleen edesauttaa.

Pirkkalassa 18.5.2020 

KORONA, KONKURSSI ja SUOMI

Se tunne kun...

Kun pandemiaan laskeuduttiin helmikuussa 2020 oli huoleni suuri, vielä ennen suurempia rajoituksia kuten Uudenmaan sulkemista tai etäkoulun aloitusta, yrittäjien ja yritysten selviämisestä. Olen itse kokenut ison ja itselleni erittäin rankan konkurssin 2015. Se että työt ja markkinat hiljenevät on tunne, jota ei haluaisi kenellekään yrittäjälle koettavaksi. Tämä on kuitenkin heille vasta stressaava alkuvaihe.

Yritysten tukeminen valtiovallan toimin on positiivinen valonpilkahdus, saattaa auttaa jonkun saamaan laskukasan pois tai maksettua vuokrat, vaikka työntekijät olisivat jo lomautettuina. Tulevaisuus näyttää oliko rahan pumppauksesta tyhjään markkinaan pitkäaikaista hyötyä. Kun markkina pysyy suljettuna niin mitä hyötyä on kerta avustuksesta, jos tilanne on kohta taas edessä? Tärkeää on hallituksen taata toimia tulevaisuuteen millä markkina itsessään alkaa tuottamaan nostetta, kuten rakentamisen ja infran investoinnit.

Konkurssin sattuessa, on yrittäjä mennyttä moneksi vuodeksi, vaikka osaaminen, tieto ja taito on kaikki tallella, varsin vielä erittäin tärkeä kokemus koettuna, eli miltä se tuntuu ja näyttää kun kaikki loppuu. Suomessa laki käsittelee konkurssin niin, että yrittäjän luottotiedot menevät ja monesti vielä haetaan syy konkurssiin sekä riskin ottanut saa tuomion, yleisimmin sakkoja, liiketoimintakieltoa ja ehdollista. Toivottavasti nyt saamasi koronatuen olet käyttänyt verojen maksuun, valtio tulee kärjessä keräämään omansa ja niitä maksat vuosia jälkeen päin.

Toivottavasti olet kehdannut lomauttaa työntekijöitä ajoissa, sinä maksat sen, että heille on palkan maksua, vaikka tuottoa ei olisikaan. Älä maksa itsellesi palkkaa, jos konkurssi on näköpiirissä, saat siitä tuomion, jos yrityksellä on velkaa. Kun mietit millä elätät perheesi niin… siinä sitä ollaan. Kusessa.

Suomessa ja suomalaisessa kulttuurissa konkurssi on luotu asiaksi, jota ei kannata kohdata. Tämän vuoksi osa konkursseista syntyy vielä pahemmaksi kokijalleen, kun monin keinoin yritetään välttää ja viivästyttää selkeää konkurssi tilannetta, että nyt kaikki on vaan loppu. Seuraavaksi omaisuus realisoidaan pilkkahintaan, kun laki näin määrittää. Sitä on tuskallista seurata sivusta. 

On täysin ymmärrettävää, että velvoitteet tulee hoitaa ja järjestää ne parhaan mukaan. Menetämme valtavasti kansallisosaamista lainsäädäntömme kautta. Miettikääpä, miten alansa asiantuntijoita asetetaan sellaiseen tilanteeseen, jossa tulevaisuuden uskoa ei ole, ei ihme, että erilaisia surullisia tarinoita kuulee konkurssin kokeneista. Samassa asetetaan heidän perheensä ja läheisensä täysin eriarvoiseen asemaan monella taholla, saati miten raskas kokemus konkurssi on kotona. Sitä ei osaa kuvailla, yrittäjä on usein syntyjään toivossa elävä ja silti se on vaikea kokea.

Haluan että Suomen käytäntöä ja kulttuuria muutetaan siten, että konkurssin kokeneella on ihmisarvo. Hänen ja yrityksen omaisuus tulee olla realistisempaa. Heillä tulee olla luotto ja käsitys siitä, että sellaisen elämän jatkaminen on mahdollista myös tulevaisuudessa mihin he ovat maassamme tottuneet. Ihmisarvo tuntuu häviävän, kun ei saa edes vuokra-asuntoa. Työttömyyskorvauksen piiriin pääsee, kun pystyy todistamaan, ettei liiketoimintaan enää ole eikä ole omaisuutta, tähän saattaa mennä kuukausia tai jopa vuosia, riippuen loppuneen yritystoiminnan laadusta.

Kun hallitus elää hetkessä tai jopa nyt hieman jälkijunassa on pelko suuresta lamasta vielä suurempi. Kun oikeasti ei ollut varautumissuunnitelmaa on housut nilkoissa huono juosta liikkuvaa junaa kiinni. Nyt hallituksen pitäisi jo näyttää ja toimia suuntaan millä markkinat pidetään liikkeellä ja mistä markkinat saavat kiinni suunnaten toimintansa sitä kohden. Menestyjät ohjaavat tulevaisuutta ja konkurssin edessä koetetaan korjata mennyttä, valtion johtomme on juuri jäänyt matkasta ja voittaja ohjaus puuttuu.

Vastaus mielipidekirjoitukseen AL 5.4.2020

Kiitos vastauksestanne Tampereen apulaispormestarit Jäntti ja Stenhäll. Kolmen ensimmäisen ja kahden viimeisen kappaleen sisällöstä sain riittävän informaation. Poliittisesti on keskusteltu, että Tampere ohjaisi enemmän myös yksityispuolen kaavoitusta, tämä uusi linjausehdotus yllätti rakennuttajat ja rahoittajat, varsin koronalaman kynnyksellä. Hyvä että keskustelu yhteys on olemassa rakentajien kanssa ja toivon, että kompromisseja löytyy. Toteatte myös, että on ”tärkeää pitää asuntojen hinta kohtuullisena mahdollistamalla riittävä tuotanto”. Hyvä, koska tätä Pirkanmaa tarvitsee, työllistäviä vaikutuksia.

Pieni merkintä paperilla, suuri vaikutus rakennusalan työllisyyteen

Pelkästään Tamperella on 200 miljoonan hankkeet peruuntumassa koronan aiheuttaman seisahduksen vuoksi, kun kaava merkintään on ilmaantunut kuin tyhjästä markkinoiden vastainen yleismääräys.

Julkishallinnon tulisi toimia kriisitilanteessa esimerkillisen suoraselkäisesti ja tehokkaasti, talouden kokonaiskuvaa unohtamatta. Jokainen käynnistyvä rakennushanke työllistää ja tuottaa verotuloja.

Uudessa Tampereen asemakaava 8790 ehdotuksessa ilmoitetaan yleismääräys, jossa vaaditaan 30% vähintään 60 m2 asuntoja.

Yleismääräystä ei löydy kaupungin rakennusjärjestyksestä, eikä sellaisesta ole valtuuston päätöstä. Toisin sanoen linjaukset eivät ole rakentajilla tai rakennuttajilla tiedossa ja hankkeiden kehittäminen Tilastokeskuksen ja Tampereen kaupungin julkaisemiin tietoihin perustuen, Tampereen alueen tarve vapaarahoitteisiin kerrostalokolmioihin on enintään n. 10% osuus uusissa rakennushankkeissa.

Tällä hetkellä perheasunnoista on markkinoilla selkeää ylijäämää, jonka puolesta puhuu 2.4.2020 tehty selvitys verkon markkinapaikoilla.

Haastena on koko maamme elvytys koronan aiheuttamassa lamassa. Nyt ei ole aika ideologiselle kaavoitukselle. Kohteita ei aloiteta taantuman alussa varastoon, asunnot ei ole kulutushyödykkeitä, kuten wc-paperi.

#tampere #koronalama #elvytys

Liitteenä vielä vielä kirjoitukseni Aamulehti 5.4.2020

Pieni merkintä paperilla, suuri vaukutus rakennusalan työllisyyteen

Pieni muutos paperilla, mutta iso muutos rakennusalan työpaikoissa.

Ote tuoreesta Tampereen Tesomalle ehdotetusta kaavan yleismääräyksestä: ”Asuntojen lukumäärästä vähintään 30 % tulee toteuttaa perheasuntoina. Perheasunnolla tarkoitetaan asuntoa, jonka huoneistoala on vähintään 60 m2 ja jossa on vähintään kolme asuinhuonetta. Yksiöitä saa toteuttaa enintään 30 % asuntojen lukumäärästä.”

Ymmärrän määräyksen jalon tavoitteen kasvukuntien kaavoituksessa. Muuttovoitto kunnat haluavat kaavoituksella ohjata tulevaisuuden huoltosuhdetta ja segrekaatiota. Ennemmän perheasuntoja ja vähemmän yhden talouden asuntoja. Jossakin suhteessa tämä on terve tavoite, mutta 30% perheasunto tavoite on ylimitoitettu.

Tampereella noin 75% ihmisistä asuu kerrostaloissa. Tampereen asuntokunnista yli kolmen henkilön asuntokuntia on noin 16%. Nämä tiedot on Tilastokeskukselta vuodelta 2018. Meneekö nämä 30% vaadittuja perheasuntoja kaupaksi ja missä ajassa? Vielä kun otetaan huomioon luhti- ja rivitalojen tuotanto, joka on pääosin perheasuntoja.

Tiedämme kaikki korona-pandemian aiheuttaman taloudellisen vaikeuden maassamme. Massa lomautukset, Suomen suurin kassa YTK käsittelee yli 100.000 lomautusta huhtikuussa kun vuosi taso on tavallisesti 30-40.000. Talouden seisahtuminen on tosiasia.

Rakennusteollisuus työllistää 2-3 henkilöä toisaalle per yksi palkattu työntekijä rakennukselle. Nyt on todella tarkastelun paikka, mitä yhteiskunta odottaa yksityisten investoijien tekevän. Lama on tärkein aika investoida tulevaisuuteen yhteisön myötämielisyydellä, kaavoitus monopoli on kunnilla. Pitkän aika jänteen tavoitteiden ei kannata antaa pilata tämän hetken realiteetteja ja mahdollisuuksia.

Kuntien tulee tarkastaa kaavoitus määräyksensä kaupallisesti toimivaan tuotantoon, dynaamisesti aikamme mahdollisuuteen. Ei voida olettaa, että tässä tilanteessa riskisijoittaja ja rakentaja ottavat vastuulleen tuotantoa, jolle ei ole kaupallista näkymää.

Tarpeen ei ole luopua perheasunnoista, vaan suhteuttaa niiden tarve markkinoihin, sekä tehdä kompromisseja. Tyhjien asuntojen pakkotuotanto kasvattaa muiden asuntojen hintaa sekä nostavat samalla vuokratasoa. Asia koskee kaikkia kasvukuntia.

https://www.aamulehti.fi/a/9d929824-6527-48a2-8e64-12901b777285?c=1522737894164&fbclid=IwAR3Gos9vtkyKPF12Z6Jo_Q2ExgLMAn0IE-lpNPV_8SSZPvCBDnDTqppmQcA