Hyvin monesti puhutaan ilmaispalveluista ja palveluntarjoamisesta
yhteiskunnan tekemisessä ja varoilla, sanat itsessään antavat väärän vaikutteen ilmaisesta ja
tarjoamisesta. Hyvin tiedämme että kaikki mitä tehdään maksaa ja rahat käytetään yhteisestä
verokassastamme.
Palveluiden järjestämisen kustannukset tarkalla erittelyllä pitäisi olla tänä päivänä hyvin helppoa eri ohjelmistojen sekä tiedon keräämisen kautta. Osaammehan tehdä vuosi budjetitkin hyvin tarkasti. Tämä on ainakin nykypäivää yritysmaailmassa niin miksi ei siis myös kunnallisella tasolla. Ei ole tarvetta peitellä mitään kustannusta koska se on todellisuutta. Näin osaisimme myös paremmin vertailla erilaisia tapoja ja malleja toimia kohti paremman kehittämistä. Miksi emme käytäisi järkeä asioiden järjestämiseen. Se minkä tiedämme helposti on se että yksityisen toiminnan hallinto on vielä moninkertaisesti kevyempi.
Koemme ihmisinä monia palveluita kovin tärkeäksi elämässämme sekä tarjottavaksi lähellemme ja monet niistä ovat hyvin tärkeitä. Palvelun oikean hinnan esillä olemisesta käsittäisimme mihin verorahamme menevät ja mitä niillä saamme, rahojen jakautuminen eri palveluihin yksikkötasolla. Tällä näkyvällä palvelun kustannuksella osaisimme suhteuttaa arvostuksemme järjestelmää kohtaa sekä osaisimme miettiä mikä oikeastaan on tärkeää ja mikä suhteessa vähemmän tärkeää tai voisimmeko tuottaa sen jollakin muulla tavalla. Tätä samaa asiaa teemme joka päivä omissa henkilökohtaisessa päätöksen teossamme jo ihan ajanhallinnan kautta saati ostoksia tehdessämme ruokakaupassa.
Yhteiskunnan avoimuus ei voi olla pahasta - näin voisimme havaita että joitakin palveluita voidaan lisätä ja kehittää vieläkin paremmaksi. Tämä olisi veronmaksajan arvostusta eli meidän kaikkien arvostusta tasa-arvoisesti. Kinastelemme suurista summista kokonaisuuksissa mutta emme tiedä yksikkö tason kustannuksia - miten tämä yhtälö on mahdollista kehittyneessä ja sivistyneessä yhteiskunnassa. Kuka ohjaa järjestelmää näin? Isoilla luvuilla hämätään kokonaisuus ja konkreettisuus - ison luvun taakse ei voi nähdä. Sanovat että se on vaikeaa – mutta miten ne sitten on mahdollista järjestää?
Vain ilma on ilmaista ja ideat - tuntuu että tuo ilmaista sana on keksitty jo kovin paljon ennen kuin yksikään meistä on ollut täällä asioita käyttämässä tai päättämässä. Kustannustietoisuus avoimesti luo mahdollisuuden innovaatioiden kehittymiselle eri palveluiden kehittämiseksi ja samalla koko yhteiskuntamme hyödyksi. Uusien ideoiden kokeilu estetään keinon keksijän vastapuolen vastustuksella, eihän tässä ole mitään järkeä ettei meille anneta valinnan vapautta ja tilaa kokeilla asioita joilla voisimme kehittyä. Yleensä se vastustaa kehitystä joka pelkää menettävänsä jotakin.
Palveluiden järjestämisen kustannukset tarkalla erittelyllä pitäisi olla tänä päivänä hyvin helppoa eri ohjelmistojen sekä tiedon keräämisen kautta. Osaammehan tehdä vuosi budjetitkin hyvin tarkasti. Tämä on ainakin nykypäivää yritysmaailmassa niin miksi ei siis myös kunnallisella tasolla. Ei ole tarvetta peitellä mitään kustannusta koska se on todellisuutta. Näin osaisimme myös paremmin vertailla erilaisia tapoja ja malleja toimia kohti paremman kehittämistä. Miksi emme käytäisi järkeä asioiden järjestämiseen. Se minkä tiedämme helposti on se että yksityisen toiminnan hallinto on vielä moninkertaisesti kevyempi.
Koemme ihmisinä monia palveluita kovin tärkeäksi elämässämme sekä tarjottavaksi lähellemme ja monet niistä ovat hyvin tärkeitä. Palvelun oikean hinnan esillä olemisesta käsittäisimme mihin verorahamme menevät ja mitä niillä saamme, rahojen jakautuminen eri palveluihin yksikkötasolla. Tällä näkyvällä palvelun kustannuksella osaisimme suhteuttaa arvostuksemme järjestelmää kohtaa sekä osaisimme miettiä mikä oikeastaan on tärkeää ja mikä suhteessa vähemmän tärkeää tai voisimmeko tuottaa sen jollakin muulla tavalla. Tätä samaa asiaa teemme joka päivä omissa henkilökohtaisessa päätöksen teossamme jo ihan ajanhallinnan kautta saati ostoksia tehdessämme ruokakaupassa.
Yhteiskunnan avoimuus ei voi olla pahasta - näin voisimme havaita että joitakin palveluita voidaan lisätä ja kehittää vieläkin paremmaksi. Tämä olisi veronmaksajan arvostusta eli meidän kaikkien arvostusta tasa-arvoisesti. Kinastelemme suurista summista kokonaisuuksissa mutta emme tiedä yksikkö tason kustannuksia - miten tämä yhtälö on mahdollista kehittyneessä ja sivistyneessä yhteiskunnassa. Kuka ohjaa järjestelmää näin? Isoilla luvuilla hämätään kokonaisuus ja konkreettisuus - ison luvun taakse ei voi nähdä. Sanovat että se on vaikeaa – mutta miten ne sitten on mahdollista järjestää?
Vain ilma on ilmaista ja ideat - tuntuu että tuo ilmaista sana on keksitty jo kovin paljon ennen kuin yksikään meistä on ollut täällä asioita käyttämässä tai päättämässä. Kustannustietoisuus avoimesti luo mahdollisuuden innovaatioiden kehittymiselle eri palveluiden kehittämiseksi ja samalla koko yhteiskuntamme hyödyksi. Uusien ideoiden kokeilu estetään keinon keksijän vastapuolen vastustuksella, eihän tässä ole mitään järkeä ettei meille anneta valinnan vapautta ja tilaa kokeilla asioita joilla voisimme kehittyä. Yleensä se vastustaa kehitystä joka pelkää menettävänsä jotakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti