Valtuuston kokouksessa 27.3.2017 käsiteltiin kunnan Hyvinvointiraportti
2013–2016 ja Henkilöstökertomus 2016. Alkuun oli hieman jopa epävarmaa
pidetäänkö edes valtuustonkokousta koska asiaa oli kuulemma niin vähän – kokous
kesti lähes kolme ja puolituntia. Normaalisti valtuustot kestävät noin kaksi
tuntia. Näin jälkeenpäin katsottuna näyttää asia selkeältä politikoinnilta kun
tiedossa taustalla oli ollut että samana päivänä Pirkkalaa kehutaan eri
mittareiden huipulla. Onhan se ikävää kuulla oikeita ongelmia kun halutaan vain
nauttia ”Pirkkala kuplasta”. Pirkkalalla on mahdollisuudet kehittyä
tulevaisuudessa huomattavasti paremmaksi paikaksi asua kaikille kuntalaisille
kun aloitetaan tekemään kunnolla töitä ja kuunnellaan enemmän kuntalaisia.
Aikaisempina vuosina olen manannut kun kyseiset raportit ja
kertomukset on esitetty tilinpäätönvaltuustossa jolloin niihin käytetty aika on
ohjattu lyhyeksi. Nyt oli kerrankin aikaa keskustella kunnan haasteista ja
uhkakuvista. Tarinaa riitti kymmeniin puheenvuoroihin. Mikä valtuustoa puhutti?
Nuorten työttömyysjaksojen pitkittyminen, lapsiperheiden tuen tarpeen
kasvaminen, ehkäisevän lapsiperheiden kotipalvelun perhetyön asiakasmäärien
kasvu, lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu, ikävakioitu korkea dementiaindeksi,
turvallisuussuunnitelma ja siinä seurattavien indeksien vähyys, nuorten
päihteiden ja huumeiden käytön lisääntyminen, koulukiusaaminen ja kiusaaminen
vapaa-ajalla, nuorten masentuminen, ympäristömelu (melusaaste), katujen,
rakennusten ja puistojen kunto osana turvallisuutta, kaavoituksen merkitys
tulevaisuuteen ja viheralueiden riittävyys tulevaisuudessa mm.
Henkilöstökertomuksesta pääosan puheesta aiheutti sairaspoissalojen
lisääntyminen ja työtapaturmien ehkäisy sekä hoito.
Pirkkalassa on monien hyvien asioiden lisäksi paljon asioita
joihin meidän tulee oikeasti panostaa. Kuinka paljon olette kuulleet puhetta ja
kirjoituksia näistä haasteista vai hehkutetaanko Pirkkalassa aina vaan sitä
kuinka hyvin menee?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti