Pirkkala ja Maakuntakaava 2040 - hyväksytty 27.3.2017

Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaava 2040 27.3.2017 pitämässään kokouksessa.

Pirkkala - Maakuntakaava 2040, hyväksytty 27.3.2017

Ensimmäisiä ajatuksia (2.4.2017) vahvistetusta maakuntakaavasta 2040. Ajatuksieni lopussa on suoraa lainausta maakuntakaavan esittelystä maakuntavaltuustolle.

27.3.2017 eli viime maanantaina maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 2040 joka ohjaa koko maakunnan rakentumista. Maakuntakaava ohjaa taas yleiskaavaa ja tämä asemakaavaa. Kunnan hallinnassa on yleiskaava ja asemakaava. Tämä on varmasti tiedossa kaikilla kuntavaaliehdokkailla ja vaaliohjelmien tekijöillä. Paljon mainostettu Puskiaisten oikaisu ei rakennu ilman valtion päätöstä. Tielinjaus on ollut tiedossa pitkään ja päätöksen toteutuksesta tekee valtio. Pirkkalan tulevaisuuden kaavoituksen tulee seurata hyväksyttyä maakuntakaavaa. Siksi kuluneella valtuustokaudella käydyt neuvottelut kaavavalmisteluista ovat olleet erittäin tärkeitä.

Pirkkalan kasvunsuuntaan ei ole mustavalkoista vastausta mutta Pyhäjärvelle päin se ei juuri pääse. Elinvoimaisuus, ihmiset ja luonto huomioiden on kaikkien Pirkkalan mahdollisuuksien ja myös toteutuksen taustayhtälö. Mielestäni Pirkkalan kasvattaminen ei ole itseisarvo. Elinvoimaisuus tarvitsee ehdottomasti enemmän mahdollisuuksia lapsiperheille ja työpaikoille, virkistymistä unohtamatta. Pirkkala onkin yksin puutarhamaisimmista kunnista Suomessa.

Mielestäni Pirkkalan keskusta- ja Naistenmatkanlahden aluetta tulee kehittää ja rakentaa nopeutetulla aikataululla joka onnistuu kaavoitus sopimuksien kautta – näin päästään vapaaehtoisiin maakauppoihin. Samalla elävöitämme kunnan keskustaa ja luomme mahdollisuuksia uusille palveluille sekä kulttuurille. Kunnan tulee tehdä olemassa oleville kaava-alueille kaavamuutoksia myös yksityisille jolloin säästytään lähes joka kerta lisämaan tarpeelta jossakin muualla. Tehostetaan siis vanhoja kaavoja sopivammaksi nykyaikaan. Naistenmatkantien ottaminen kunnan hallintaan on yksi iso osa keskustan ja Pirkkalan pääväylän rakentamisen prosessia. Tämä saataneen järjestykseen kun Jasperintie valmistuu läpiajettavaksi.

Toivion kaava-alueen laajennus on ollut Pirkkalan strategiassa. Tämän laatimisessa tulisi muistaa kunnan puutarhamainen suunnittelu ja aluetta kunnioittava rakentamistapa niin ihmiset kuin luonto huomioiden. Toivioon sopisi hienosti Riitta Kuismasen (KD) aloitteessa mainittu puurakentamisen asuntoalue.

Maakuntakaava on nyt vuoteen 2040 asti laadittu – hieman kaihtaisin sanaa teollisuusalueet. 23 vuodessa ehtii tapahtumaan lähes varmuudella niin suuria muutoksia tuotannon ja kulutuksen järkevöitymisen suhteen. Tämä kehitys puolesta puhuu jo aiemmin mainitsemaani - olemassa olevien alueiden kehittämistä tarpeeseen. Luontaisin kehitysalue on lentokentänalue. Tämä on nyt ollut jo vuosia vajaakäytöllä ja tulee todennäköisimmin myös pysymään käyttötarkoituksessaan. Suunniteltu rautatielinjan oikaisu tukee myös tätä ajatusta. Väestön lisääntyminen talousalueellamme tulee huomioida osaltamme toteutuksessa.

Jos Pirkkalaan tulee valtion toimesta uusi moottoritielinjan oikaisu, niin tien lähialueiden käyttöä tulee tarkastella kun sinne asti päästään. Tienlinjaus on, kuten Maakuntakaavasta 2040 nähdään, luonteva suunta kehitykselle jolloin taas muut alueet säästyvät. Seuraava valtuusto 2017–2020 ja tuskin vielä sen jälkeinen valtuustokausi 2021–2024 ei sinne asti vielä pääse koska tietä ei vielä edes suunnitella – on olemassa vain linjavaraus.

Pirkkalassa on metsää ja luontoa todella paljon. Virkistäytymiseen tulee panostaa enemmän tuomalla reitit paremmin kuntalaisten tietoisuuteen ja lisäämällä levähdyspaikkoja lapsiperheille sekä iäkkäämmille kuntalaisille.

AJATUKSIAN PIRKKALAAN - KUNTAVAALIT 2017

Suora lainaus maakuntakaava esittelystä: (päivitän omaa analyysiä myöhemmin. Mielelläni kuuntelen kommentteja)

"Pirkanmaalla on valmistunut ensimmäinen maakuntakaava, joka ei lähde ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Maankäyttö- ja rakennuslakiin viime vuonna tulleet tarkistukset ovat vahvistaneet tällä tavoin maakuntavaltuuston roolia.
Uutta maakuntakaavaa Pirkanmaalle on laadittu vuodesta 2012 lähtien. Prosessi on ollut avoin, osallistava ja joukkouttamista hyödyntävä. Mukana hanke- ja työryhmissä on ollut satoja toimijoita.
Kaavan valmistelussa on panostettu laajaan vuorovaikutukseen alueen kuntien, naapurimaakuntien, valtion viranomaisten, asukkaiden sekä muiden toimijoiden kanssa. Asukkaita on kuultu sekä kaavan virallisten vaiheiden aikana että keskeisimpien selvitysten yhteydessä.
Maakuntakaava on kokonaiskaava ja se kattaa kaikki yhdyskuntarakenteen osa-alueet.
Kaavatyön aikana on syntynyt uudenaikaisia tapoja käyttää tietoa ja selvityksiä tullaan hyödyntämään Pirkanmaan kunnissa.

Mitä maakuntakaava sisältää:
Lähtökohtana on, että Pirkanmaan väestö kasvaa 120 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä.
Maankäyttö ja liikennejärjestelmä on sovitettu kiinteästi yhteen koko maakunnassa. Sen pohjalta yhdyskuntarakenteen painopistealueina ovat Tampereen ydinkaupunkiseutu ja Helsinki–Hämeenlinna–Tampere -vyöhyke sekä maakunnan vahvat seutukeskukset, jotka ovat alueensa monipuolisia asiointi- ja palvelukeskittymiä. Rakenteen painopiste suuntautuu sisäänpäin eli nykyisen rakenteen täydentämiseen.

• Joukkoliikenteeseen nojautuva, tiivistyvä kaupunkirakenne sekä tähän liittyvät kokonaan uudenlaiset kaavamerkinnät edistävät kestävän ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen muodostumista.

• Maakuntakaava sisältää myös uusia avauksia. Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän rajalle sijoittuvat maakuntakaavan pinta-alaltaan suurimmat uudet maankäytön aluevaraukset. Tampereen uudet läntiset väylät (2-kehä, vt 3, läntinen rata), uusi järjestelyratapiha sekä niihin liittyvä maankäyttö täydentävät rakenteellisesti yhteen kuntien taajamien väliin jäävän, nyt vielä pääosin rakentamattoman alueen.

• Tampere-Pirkkalan lentoaseman saavutettavuuden parantaminen ja lentoaseman kehittäminen (kiitotievaraus) on huomioitu maakuntakaavassa. Raideyhteys ja terminaali on osoitettu lentokentälle.

• Lakalaiva-Rautaharkon alueelle on osoitettu uusi henkilöliikenteen asema, joka edistää myös Tampereen ja Pirkanmaan vetovoimaisuutta ja liikenteellistä toimivuutta.

• Maakuntakaavassa esitetyt Tampereen ydinkaupunkiseudun kehittämisvyöhykkeet sekä maakunnan muut kehittämisen kohdealueet kokoavat maakunnan strategiset tavoitteet kartalle.

• Maakuntakaava sisältää myös vähittäiskaupan mitoituksen. Vähittäiskauppa ohjataan ensisijaisesti keskustoihin, missä palvelut ovat helposti saavutettavissa.

• Maakuntakaavan uudistumista ja luonnonvarojen huomioimista edustavat uudet ekologisen verkoston tarkastelut sekä ekosysteemipalvelujen analyysit, mitkä näkyvät kartalla luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden alueina. Tämä osio kuuluu maakuntakaavavalmistelussa pioneeritöihin.

• Pirkanmaalla on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu ja esitetty mm. maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet, kiviaineshuollon varaukset, ampuma- ja moottoriradat.

• Uutta maakuntakaavassa on myös arkeologisen perinnön ydinalueisiin liittyvä kehittämismerkintä, joka kertoo Pirkanmaan historiallisista kehitysvaiheista.

• Kaava sisältää vesihuollon perusratkaisut koko maakunnassa."